Mary Seymour (30. elokuuta 1548 – vuoden 1550 jälkeen) oli Thomas Seymourin, Sudeleyn paroni Seymourin ja Katariina Parrin, Henrik VIII:n lesken ainoa tytär. Synnytyksenjälkeiset komplikaatiot Maryn syntyessä veivät hänen äitinsä hengen 7. syyskuuta samana vuonna. Tämän jälkeen Maryn elämästä on yhä vähemmän merkkejä. Hänen isänsäkin teloitettiin alle vuoden kuluttua Maryn syntymästä, syytteenä maanpetos kuningas Edward VI:ta vastaan.
Hänen äitinsä omaisuus jäi hänen isälleen. Isän teloituksen jälkeen pieni Mary siirtyi asumaan äitinsä läheisen ystävän ja Suffolkin herttua Charles Brandonin toisen vaimon Catherine Willoughbyn luo. Puolitoista vuotta myöhemmin Maryn omaisuus vietiin häneltä parlamentin lain nojalla.
Viimeinen löydetty maininta Marysta on hänen toisesta syntymäpäivän vietostaan 30. elokuuta 1550. Sen jälkeen ei ole olemassa yhtään kirjattua merkintää hänestä, ei kuolinmainintaakaan. Vaikka jotkut tarinat kertovat Maryn menneen naimisiin ja perustaneen perheen, useimmat historioitsijat uskovat hänen kuolleen lapsena.
Mary Seymour saattoi olla nimetty Henrik VIII:n tyttären Maryn mukaan.
Spekulaatioita
Kirjailija Agnes Strickland väittää kirjoittamassaan Katariina Parrin elämäkerrassa, että Mary Seymour selviytyi aikuiseksi asti, ja meni naimisiin Edward Bushelin, kuningatar Anna Tanskalaisen hovin jäsenen kanssa, mutta todisteita asiasta ei ole.
Maryn on myös uskottu muuttaneen Wexfordiin, Irlantiin, ja kasvaneen protestanttisen perheen, Hartien huomassa, jolla oli jonkinlaisia yhteyksiä Thomas Seymouriin.
Vinoneliön muotoisen sormuksen, johon oli kaiverrettu "What I have I hold" eli (vapaa suomennos) "Mitä minulla on minä pitelen" uskotaan olleen aikainen lahja Thomakselle hänen veljeltään Edwardilta ja sen on uskottu kulkeneen jälkeläiseltä jälkeläiselle Seymour-Hart -suvussa ainakin vuoteen 1927 asti.
Kuvitteellinen tarina The Red Queen's Daughter, kirjoittaja Jacqueline Kolosov, keskittyy Mary Seymouriin, ja spekuloi elämää, jonka aikana hän ei koskaan mennyt naimisiin ja hänestä tuli kuningatar Elisabet I:n hovinainen.
Lähteet