Markku Mäki

Markku Mäki
Henkilötiedot
Syntynyt17. maaliskuuta 1947 (ikä 77)
Kotka
Kansalaisuus Suomi
Ammatti lastentautiopin professori (emeritus)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto (LL 1973, LKT 1982), lastent. erik. lääk. (1979)
Instituutti Tampereen yliopisto
Oppilaat monia väitöskirjaoppilaita
Tutkimusalue keliakia
Palkinnot Maud Kuistilan palkinto (2000), Keliakialiiton tunnustuspalkinto (2006), Wm. K Warren Jr. Prize -palkinto (2009), ESPGHAN Distinguished Service Award (2018), Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto (2019)

Markku Juhani Mäki (s. 17. maaliskuuta 1947 Kotka) on suomalainen lastentautien erikoislääkäri ja Tampereen yliopiston lastentautiopin emeritusprofessori. Hänet on tuottelias tutkija, joka tunnetaan eräänä maailman johtavista keliakiatutkijoista.[1][2][3] Väestöseulontatutkimusten mukaan keliakiaa esiintyy Suomessa 1,5 prosentilla lapsista ja jopa 2,7 prosentilla vanhuksista. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Enemmistö (vuonna 2010 noin 3/4) keliaakikoista on diagnostisoimatta eli ei tiedä sairaudestaan eikä saa hoitoa siihen, sillä suurin osa tapauksista piileviä ja oireet ovat usein lieviä ja epätyypillisiä.[4]

Mäki kirjoitti ylioppilaaksi Turun ruotsinkielisestä klassillisesta lyseosta (1966). Hän opiskeli Turun yliopistossa, josta valmistui lääkäriksi 1973 sekä edelleen lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1982.[1] Hänen englanninkielisen artikkeliväitöskirjansa (1982) käsitteli lasten ripulia syineen. Työ oli otsikoitu Acute diarrhoea in children.[5] Mäki sai lastentautien erikoislääkärin pätevyyden 1979.[1]

Mäki työskenteli Ahvenanmaan keskussairaalan lastentautiosaston virkaatekevänä ylilääkinä 1973–1974 ja terveyskeskuslääkärinä Godbyssä 1974–1975. Tämän jälkeen hän oli Tampereen keskussairaalan lastentautiosaston apulaislääkäri (1975–1979), Tampereen yliopiston lastentautiopin apulaisopettaja 1980–1984, ja dosentti vuodesta 1984–. Mäki toimi Tampereen yliopistollisen sairaalan (TaYKS/TaYS) lastentautien klinikan apulaisylilääkärin sijaisena 1985–1992 ja apulaisylilääkärinä vuodesta 1993– ja sittemmin ylilääkärinä. Hän oli Suomen akatemian vanhempi tutkija vuosina 1992–1995. Tampereen yliopiston lastentautiopin osa-aikaisena professorina Mäki toimi 2000–2001, ja professorina vuodesta 2001 lähtien eläkkeelle jäämiseensä (2015) saakka. Lisäksi hän on johtanut keliakiatutkimuslaboratoriota.[1][6]

Mäki on toiminut työnsä ohella muun muassa Suomen Keliakialiiton puheenjohtajana[7] Suomen lastenlääkäriyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana[1] sekä Euroopan lastengastroenterologiyhdistyksen (ESPGHAN) hallituksen jäsenenä ja yhdistyksen pääsihteerinä.[8][9]

Hänelle on myönnetty useita kotimaisia ja kansainvälisiä tunnustuksia. Mäki on ollut vuodesta 2005 Suomalaisen tiedeakatemian jäsen.[10] Hän sai vuonna 2000 Maud Kuistilan palkinnon,[8] ja 2006 Keliakialiitolta keliakiatutkimuksen tunnustuspalkinnon. Mäen tutkimusten pohjalta on saatu aikaan keliakian seulontakoe, josta suomalainen biotekniikka-alan yritys kehitti pikatestin.[11] Vuonna 2009 Mäelle myönnettiin Wm. K Warren Jr. Prize -palkinto huomattavasta panoksesta keliakian tutkimuksessa. Palkinnon arvo on 25 000 dollaria, ja sen jakaa vuosittain Kalifornian yliopistossa toimiva Wm. K. Warren Medical Research Center for Celiac Disease.[7] Suomalainen Markku-liitto valitsi Mäen Vuoden Markuksi 25.4.2010. [12][13] Vuonna 2015 Tampereen yliopisto perusti professori Mäen kunniaksi kansainvälisen keliakiapalkinnon (Maki Celiac Disease Tampere Prize), joka jaetaan kahden vuoden välein pidettävän keliakiasymposiumin yhteydessä.[2] Mäelle myönnettiin vuonna 2018 ESPGAHN Distinguished Service Award (European Society for Paediatric Gastroenterology, Hepatology and Nutrition)[9] ja vuoden 2019 Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto.[14]

Professori Mäki on tuottelias tutkija, joka on yhteistyökumppaniensa kanssa julkaissut yli 400 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Julkaisuista 300 liittyy keliakiaan.[9] Artikkeleista useat on julkaistu lääketieteen arvostetuimpiin lukeutuvissa tiedejulkaisuissa (kuten The Lancet,[15] New England Journal of Medicine,[16] BMJ,[17], Nature Genetics,[18] ja Plos One[19]). Hän on tutkinut erityisesti keliakian diagnostiikkaa, esiintymistä, syitä ja perimää. Mäki on kehittänyt muun muassa keliakian seulontakokeita ja taudin pikatestin. Lisäksi Mäen tutkimusryhmä on standardoinut keliakian seulontakokeet eurooppalaisen terveydenhuollon käyttöön.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 460. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. ↑ a b Arkistoitu kopio (Tampereen keliakiasymposiumin keynote-puhujaesittely) 27.3.2015. Tampereen yliopisto, uta.fi. Arkistoitu 17.9.2016. Viitattu 10.1.2019.
  3. ↑ Markku Mäki (Tampereen keliakiasymposiumin keynote-puhujaesittely) 17.5.2016. Tampereen yliopisto, uta.fi. Viitattu 10.1.2019.
  4. ↑ Arkistoitu kopio 1.3.2010. Suomen Akatemia, aka.fi. Arkistoitu 10.1.2019. Viitattu 10.1.2019.
  5. ↑ Markku Mäki: Acute diarrhoea in children (PhD thesis) 1982. Tampereen yliopisto (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Arkistoitu 10.1.2019. Viitattu 10.1.2018.
  6. ↑ Professori Markku Mäen jäähyväisluento Keliakialiitto, 17. huhtikuuta 2015
  7. ↑ a b c Markku Mäki palkittiin keliakiatutkimuksesta mediuutiset.fi. 11.9.2009. Viitattu 10.1.2019.
  8. ↑ a b Professori Markku Mäki palkittiin lääkäripäivillä (maksumuuri (tilaajille)) Helsingin Sanomat, hs.fi. 14.1.2000. Viitattu 10.1.2019.
  9. ↑ a b c Arkistoitu kopio 21.6.2018. Tampereen yliopisto, uta.fi. Arkistoitu 26.8.2019. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Kotimaiset jäsenet 14.12.2018. Suomalainen Tiedeakatemia, acadsci.fi. Viitattu 10.1.2019.
  11. ↑ Keliakiapalkinto Markku Mäelle (Aikalainen 1/2007, s. 3)
  12. ↑ http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194641887692/artikkeli/professori+markku+maki+on+vuoden+markku.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Vuoden Markut Markkuliitto.fi. 2015. Suomalainen Markku-liitto ry. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 7.7.2015.
  14. ↑ Äyräpää-palkinto Olli Kallioniemelle, Pohjola-palkinto Markku Mäelle (pdf) (Lääkäripäivien lehdistötiedote) 9.1.2019. laakaripaivat.fi. Viitattu 10.1.2019.
  15. ↑ Markku Mäki & Pekka Collin: Coeliac disease (tiivistelmä, kokoartikkeli esim. tiedekirjaston kautta) The Lancet, 349 (9067): 1755-1759. 14.6.1997. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  16. ↑ Markku Mäki, Kirsi Mustalahti, Jorma Kokkonen, Petri Kulmala, Mila Haapalahti, Tuomo Karttunen, Jorma Ilonen, Kaija Laurila, Ingrid Dahlbom, Tony Hansson, Peter Höpfl & Mikael Knip: Prevalence of Celiac Disease among Children in Finland (tiivistelmä, kokoartikkeli esim. tiedekirjaston kautta) New England Journal of Medicine 2003 (348): 2517-2524. 19.6.2003. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  17. ↑ Ilma R. Korponay-Szabó, Katalin Szabados, Jánosné Pusztai, Katalin Uhrin, Éva Ludmány, Éva Nemes, Katri Kaukinen, Anikó Kapitány, Lotta Koskinen, Sándor Sipka, Anikó Imre, Markku Mäki: Population screening for coeliac disease in primary care by district nurses using a rapid antibody test: diagnostic accuracy and feasibility study BMJ 2007 (335): 1244. 13.12.2007. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  18. ↑ Patrick C. A. Dubois, Gosia Trynka, Lude Franke, Karen A. Hunt, Jihane Romanos, Alessandra Curtotti, Alexandra Zhernakova, Graham A. R. Heap, Róza Ádány, Arpo Aromaa, Maria Teresa Bardella, Leonard H. van den Berg, Nicholas A Bockett, Emilio G. de la Concha, Bárbara Dema, Rudolf S. N. Fehrmann, Miguel Fernández-Arquero, Szilvia Fiatal, Elvira Grandone, Peter M. Green, Harry J. M. Groen, Rhian Gwilliam, Roderick H. J. Houwen, Sarah E. Hunt, Katri Kaukinen, Dermot Kelleher, Ilma Korponay-Szabo, Kalle Kurppa, Padraic MacMathuna, Markku Mäki, Maria Cristina Mazzilli, Owen T McCann, M Luisa Mearin, Charles A. Mein, Muddassar M. Mirza, Vanisha Mistry, Barbara Mora, Katherine I. Morley, Chris J. Mulder, Joseph A. Murray, Concepción Núñez, Elvira Oosterom, Roel A. Ophoff, Isabel Polanco, Leena Peltonen, Mathieu Platteel, Anna Rybak, Veikko Salomaa, Joachim J. Schweizer, Maria Pia Sperandeo, Greetje J Tack, Graham Turner, Jan H. Veldink, Wieke H. M. Verbeek, Rinse K. Weersma, Victorien M. Wolters, Elena Urcelay, Bozena Cukrowska, Luigi Greco, Susan L Neuhausen, Ross McManus, Donatella Barisani, Panos Deloukas, Jeffrey C. Barrett, Paivi Saavalainen, Cisca Wijmenga & David A. van Heel: Multiple common variants for celiac disease influencing immune gene expression (tiivistelmä, kokoartikkeli esim. tiedekirjaston kautta) Nature Genetics 42: 295–302 (2010). 2010. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Juha Taavela, Outi Koskinen, Heini Huhtala, Marja-Leena Lähdeaho, Alina Popp, Kaija Laurila, Pekka Collin, Katri Kaukinen, Kalle Kurppa & Markku Mäki: Validation of Morphometric Analyses of Small-Intestinal Biopsy Readouts in Celiac Disease PLoS ONE 8(10): e76163. 11.10.2013. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla