Häkkinen oli taustaltaan merikapteeni, ja hän kiinnostui ensimmäisinä merikapteenivuosinaan trooppisista ja subtrooppisista kasveista. Jäätyään eläkkeelle hän alkoi päätoimiseksi kasvitieteen tutkijaksi, mutta ilman palkkaa.[4]
»Jo 1980-luvun lopulla näin Thaimaassa banaanilajeja, joita en pystynyt tunnistamaan. Huomasin, että luonnonbanaanisuvun neljästä sektiosta kahta on tutkittu hyvin vähän. Löysin mustan aukon, jota ryhdyin täyttämään kymmenen vuotta myöhemmin. Sitä ennen opiskelin kaakao- ja sitruskasvien sukuja.[4]»
Vuoteen 2011 mennessä Häkkinen oli tehnyt 14 tutkimusmatkaa Borneoon, Bruneihin, Indonesiaan, Kiinaan, Malesiaan, Thaimaahan ja Vietnamiin. Häkkinen käytti tieteelle tuntemattomien lajien tunnistamisessa morfologiaa, muotoon perustuvaa menetelmää. Hän otti kasvista näytteitä kuten siemeniä ja juurakonpaloja, kirjasi noin 200 strategista tietoa ja valokuvasi lajin.[4]
Häkkisen kunniaksi on nimetty banaanilajit Musa haekkinenii[6] ja Musa velutina subsp. markkuana[7].
