Markku Häkkinen

Markku Häkkinen vuonna 2006.

Markku Anton Häkkinen (14. tammikuuta 19465. joulukuuta 2015)[1] oli suomalainen itseoppinut kasvitieteilijä, jota pidettiin yhtenä banaanien taksonomian johtavista asiantuntijoista maailmassa.[2] Hän kartoitti luonnossa kasvavia banaanilajeja, ja 70 tunnetusta luonnonbanaanilajista 42 on Häkkisen löytämiä, nimeämiä ja tieteellisesti kuvaamia.[3] Häkkisen tutkimuksia on julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä yli 80 artikkelia. Vierailevana tutkijana hän toimi Helsingin yliopistossa sekä Kiinan tiedeakatemiassa. Vuonna 2009 Häkkinen kutsuttiin Linnean Society -tutkimusseuran jäseneksi ja hänelle myönnettiin seuran H. H. Bloomer -mitali. Vuonna 2015 Suomen Kulttuurirahasto myönsi Häkkiselle 30 000 euron palkinnon merkittävästä kulttuurityöstä.[4][5]

Häkkinen oli taustaltaan merikapteeni, ja hän kiinnostui ensimmäisinä merikapteenivuosinaan trooppisista ja subtrooppisista kasveista. Jäätyään eläkkeelle hän alkoi päätoimiseksi kasvitieteen tutkijaksi, mutta ilman palkkaa.[4]

»Jo 1980-luvun lopulla näin Thaimaassa banaanilajeja, joita en pystynyt tunnistamaan. Huomasin, että luonnonbanaanisuvun neljästä sektiosta kahta on tutkittu hyvin vähän. Löysin mustan aukon, jota ryhdyin täyttämään kymmenen vuotta myöhemmin. Sitä ennen opiskelin kaakao- ja sitruskasvien sukuja.[4]»

Vuoteen 2011 mennessä Häkkinen oli tehnyt 14 tutkimusmatkaa Borneoon, Bruneihin, Indonesiaan, Kiinaan, Malesiaan, Thaimaahan ja Vietnamiin. Häkkinen käytti tieteelle tuntemattomien lajien tunnistamisessa morfologiaa, muotoon perustuvaa menetelmää. Hän otti kasvista näytteitä kuten siemeniä ja juurakonpaloja, kirjasi noin 200 strategista tietoa ja valokuvasi lajin.[4]

Häkkisen kunniaksi on nimetty banaanilajit Musa haekkinenii[6] ja Musa velutina subsp. markkuana[7].

Lähteet

  1. Botanicum 2/2016 s. 4 (pdf)
  2. The Linnean Society of London announces the medals and awards for 2009 linnean.org. 22.5.2009. Lontoo: The Linnean Society of London. Viitattu 11.12.2011. (englanniksi)
  3. Kasvitaudit tekevät pian lopun banaanista ts.fi. 11.12.2011. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 11.12.2011.[vanhentunut linkki]
  4. a b c d Hämäläinen, Mariitta: Banaani on pelastettava Suomen Kulttuurirahasto. Arkistoitu 27.4.2015. Viitattu 11.12.2011.
  5. Vuosijuhla 2015: Apurahoja ennätysmäärä Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 4.3.2017.
  6. http://www.promusa.org/tiki-index.php?page=Musa+haekkinenii
  7. http://biotaxa.org/Phytotaxa/article/view/phytotaxa.92.2.3

Aiheesta muualla