Mark Rothko (alk. Markus Rothkowitz, 25. syyskuuta 1903 Daugavpils [ven. Dvinsk], Venäjän keisarikunta – 25. helmikuuta 1970 New York, Yhdysvallat) oli venäjänjuutalaista sukua oleva yhdysvaltalainen taidemaalari.
Tyyli
Rothko edustaa 1940-luvulla ilmaantunutta New Yorkin koulukuntaa. Hän kuului muun muassa Jackson Pollockin, Arshile Gorkyn ja Willem de Kooningin ohella niihin taiteilijoihin, joiden ansiosta New Yorkista tuli maailman kuvataiteen keskus 1950-luvulla.
Rothko tunnetaan abstrakteista, voimakkaita tunteita herättävistä maalauksistaan. Ne kuuluvat abstraktiin ekspressionismiin ja niitä on kutsuttu myös värikenttämaalauksiksi (Color Field).
»Taidemaalareiden keskuudessa on laajasti hyväksytty se huomio, että on sama mitä maalaa, niin kauan kuin se on hyvin maalattu. Tämä on akateemisuuden ydin. Ei ole olemassakaan hyvää maalausta ei-mistään.»
(Mark Rothko[1])
Uran alkuvaihe
Rothko muutti Yhdysvaltoihin juutalaisen perheensä mukana vuonna 1913. Hän opiskeli Yalen yliopistossa vuodesta 1921 alkaen englantia, ranskaa, Euroopan historiaa, matematiikkaa, fysiikkaa, biologiaa, kansantaloustiedettä, filosofian historiaa ja psykologiaa. Rothko suunnitteli insinöörin tai asianajajan uraa, mutta lopetti opintonsa vuoden 1923 syksyllä ja muutti New Yorkiin. Siellä hän opiskeli maalausta Max Weberin johdolla, joka rohkaisi häntä maalaamaan.[2]
Rothko tutustui 1920-luvulla modernistiseen taidemaalariin Milton Averyyn, jonka maalausten yksinkertaistetut ja värikkäät hahmot vaikuttivat hänen varhaistuotantoonsa. Hän ryhtyi opettamaan lapsia Brooklynin juutalaiskeskuksessa vuonna 1929 ja jatkoi opetustyötään seuraavat 20 vuotta.
1930-luvulla Rothko maalasi pääasiassa kaupunkimaisemia ja sisäkuvia, joissa oli henkilöhahmoja. Hyläten perinteiset esitystavat Rothko painotti emotionaalista lähestymistapaa aiheeseen – tätä hän ihaili lasten taiteessa. Hän omaksui tyylin, jota luonnehtivat harkittu epämuotoisuus ja maalin karkea sively. Näihin aikoihin Rothko toimi Yhdysvaltain Works Progress Administrationissa, joka oli liittovaltion kustantama taiteilijapalkkajärjestelmä.[3]
Symbolit ja surrealismi
Surrealismi vaikutti amerikkalaiseen taiteeseen toisen maailmansodan aikana. 1940-luvulla Rothkon kuvista tuli yhä symbolisempia. Sodan aikana Rothko koki, että jos taide aikoi ilmaista ihmisen ja ihmiskunnan tragediaa, oli löydettävä uusia aiheita ja uusi muotokieli.
Hän sanoi, että: ”Huomasin hyvin vastahakoisesti, että ihmishahmo ei sovi tarkoituksiini.” Käänne täysin abstraktiin ilmaisuun tapahtui maalauksissa, joissa biomorfiset muodot ovat vaakasuorien, nauhamaisten värikenttien edessä. Nämä maalaukset muistuttavat vedenalaista maailmaa, jossa väri on valoisaa ja läpinäkyvää.[3]
Värikenttämaalaukset
Taiteilijaystävänsä Adolf Gottliebin kanssa Rothko kirjoitti manifestin, joka julkaistiin The New York Timesissa. ”Suosimme monimutkaisen ajattelun yksinkertaista ilmaisua. Puolustamme suuria hahmoja, koska niillä on yksiselitteinen vaikutus. Toivomme pystyvämme perustamaan uudelleen kuvapinnan. Kannatamme litteitä muotoja, koska ne tuhoavat illuusion ja paljastavat totuuden.”[3]
Vuoteen 1947 mennessä Rothko oli poistanut surrealismiin ja myytteihin viittaavat kuvat teoksistaan. Taiteilija ei enää halunnut selvittää töidensä merkitystä. ”Hiljaisuus on niin oikeaa”, hän sanoi. Rothko pelkäsi, että sanat vain halvaannuttaisivat katsojan mielen ja mielikuvituksen.[4]
Lähteet
Kirjallisuutta
- Mark Rothko. (Näyttely: kesäkuu 17. – syyskuu 1.) London: Tate Gallery, 1987. ISBN 0946590621 (englanniksi)
- Rothko, Mark & Rothko, Christopher: The artist's reality : philosophies of art. (Edited and with an introduction by Christopher Rothko) New Haven: Yale University Press, 2004. ISBN 0-300-10253-4 (englanniksi)
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
