Isonkyrön Tuuralan kylässä kapteeni Axel Freidenfeldtin omistamassa Beatelundin talossa syntyneen Hydénin vanhemmat olivat vänrikki, myöhemmin kapteeni Johan Hydén (1767–1813) ja Ulrika Charlotta Freidenfeldt (1768–1829). Suomen sodan jälkeen perhe muutti Kälviälle, jossa Maria Charlotta Hydén asui syksyyn 1829 saakka, jolloin hän muutti ensin Lohtajalle ja sieltä loppukesällä 1830 Ruotsiin. Ruotsissa hän sai opettajakoulutuksensa. [1][3]
Tampereella toiminut Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulu perustettiin vuonna 1839 ja Finlaysonin johtaja Ferdinand Uhde valitsi Hydénin koulun opettajaksi ruotsalaisen tohtori P. Fjellstedtin suosituksen perusteella. Hydén aloitti koulun opettajana vuonna 1840. Koulurakennus sijaitsi Finlaysonin tehtaan pääportin vieressä Kuninkaankadun ja Puuvillatehtaankadun kulmassa ja maksuttomaan kouluun pääsivät oppilaiksi tehtaalaisten lasten lisäksi muidenkin kaupunkilaisten lapset. Mamsellin kouluna tunnetun koulun opetuskielenä oli aluksi ruotsi mutta suomen kieli tuli opetuskieleksi 1860-luvulla. Opetusohjelmaan kuului luku- ja kirjoitustaidon oppimisen lisäksi jonkin verran matematiikkaa, piirustusta ja tytöillä käsityötä. Koulu oli laatuaan ainoa Tampereella ja sen oppilaina olivat muun muassa tuleva kirjailija Minna Canth ja suurlahjoittajana tunnetuksi tullut kauppias Gustaf Fredrik Ahlgren. Hydén oli koulun ainoana opettajana 28 vuoden ajan. Hänen kuoltuaan koulun toiminta keskeytyi joksikin aikaa, mutta koulu jatkoi toimintaansa vuodesta 1870 alkaen kansakoulun kaltaisena tehtaankouluna, jossa oli useita opettajia. Koulu liitettiin vuonna 1903 Tampereen kaupungin kansakouluihin.[1][2]
Hydénin koulussa ei ollut luokkajakoa, ei kurssivaatimuksia, ei annettu todistuksia eikä myöskään pidetty päiväkirjaa ja oppilasluetteloa. Oppilailla ei ollut määrättyä kouluikää. Kun oppilas katsoi oppineensa riittävän määrän hän erosi koulusta. Etevimmät oppilaat ohjasivat nuorempien oppilaiden ryhmiä ja yksittäisiä oppilaitakin. Koulupäivä alkoi kello 7 vanhemmilla oppilailla ja muilla kello 8. Koulupäivän keskeytti ruokatunti, jolloin oppilaat kävivät kotonaan syömässä. Lauantaisin ja keskiviikkoisin koulussa olivat ainoastaan isoimmat tyttöoppilaat tekemässä käsitöitä. Oppilailla oli koulussa yllään valkoinen hihaton esiliina. Keskiviikkoisin tarjottiin koulussa jokaiselle oppilaalle vehnäpulla tai syksyisin marjoja. Jouluna kukin oppilas sai koulun joulujuhlassa puuvillatehtaan isännistön lahjana leikkikaluja ja makeisia.[4]
Maria Hydén oli mukana myös lähetystyössä yhdessä Ferdinand Uhden ja Sortavalassa asuneen Henrik Renqvistin kanssa. Hän keräsi Tampereella varoja Ruotsin Lähetysseuralle ja teki näissä asioissa matkoja kesäisin Ruotsiin ja talvisin Keski- ja Itä-Suomeen. Ruotsissa Maria Hydénin ystäväpiiriin kuului muun muassa ruotsalaisen metodismin perustaja George Scott.[2]
20. joulukuuta 1929 vietettiin Tampereella Kaupunkilähetyksen tiloissa Maria Charlotta Hydénin muistojuhlaa, paikalla oli Tampereelta ja lähiseudulta noin 25 mamselli Hydénin koulun entistä oppilasta, joiden iät vaihtelivat 65:stä 95:teen vuoteen. Tiedot koulun oppilaista oli täytynyt kerätä vain muistitietojen perusteella, koska mitään oppilasluetteloa tai muita merkintöjä ei koulusta ollut säilynyt.[5]
