Kuninkaankatu on pohjois-eteläsuuntainen katu Tampereen keskustassa. Se alkaa Finlaysonilta ja kulkee Tammerkosken kaupunginosan läpi Nalkalaan. Kuninkaankadun poikkikatuja ovat Puuvillatehtaankatu, Satakunnankatu, Puutarhakatu, Kauppakatu, Hämeenkatu, Hallituskatu ja Satamakatu.^[2][3]

Kuninkaankadun ja Hämeenkadun kulmassa sijaitsee Sokoksen tavaratalo.^[4] Aiemmin Kuninkaankadun varrella ovat toimineet myös Stockmann ja Anttila. 1980-luvulla osa Kuninkaankadusta muutettiin kävelykaduksi, ja myöhemmin kävelykatuosuutta on laajennettu. Nykyään se ulottuu Hämeenkadulta Satakunnankadulle asti.^[5][6] Pyörätie jatkuu Kuninkaankadun alusta loppuun.^[2]

Kuninkaankatu on Tampereen vanhimpia katuja; maanmittari Daniel Hall (1739–1803) piirsi lähes koko nykyisen katulinjan jo vuonna 1775 suunnitellessaan ”Tammerkosken kauppalan” tulevaa asemakaavaa. Tampereesta oli aluksi tarkoitus tehdä kauppala, mutta sen sijaan vuonna 1779 perustettiinkin kaupunki. Hallin päivittämästä kartasta tuli kaupungin ensimmäinen asemakaava.^[7]

Ensimmäisissä kartoissa Tampereen kaduilla ei ollut nimiä. Varhaisin tunnettu maininta Kuninkaankadusta on vuodelta 1790, jolloin sitä käytettiin eräässä esirukouksessa (muodossa Kuningan katu). Katujen nimet merkittiin ensimmäisen kerran karttaan maanmittari Johan Walleniuksen (1785–1849) vuosina 1825–1826 laatimassa Tampereen asemakaavaehdotuksessa. Siinä nimet olivat ruotsinkielisiä ja Kuninkaankatu esiintyi muodossa Kungs Gatan.^[8][9]

Kuninkaankadun nimi viittaa mahdollisesti kaupungin perustajaan Kustaa III:een. Kadunnimi on kuitenkin voitu muodostaa myös ulkomaisten mallien mukaan.^[10] ”Kuninkaankatu” on Euroopassa perinteinen kadunnimityyppi: se on ollut käytössä Englannissa jo 1100-luvulla (Cuningesstrete) ja Ruotsissa 1600-luvulla (Kungsgatan).^[11]

Nykyisestä Aleksis Kiven kadusta on käytetty ennen 1820-lukua nimeä Kuningattarenkatu.^[12]

Kuninkaankadulla sijaitsee useita rakennustaiteen, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta merkittäviä rakennuksia:

• Kuninkaankatu 1: Finlaysonin palatsi; Lambert Petterson 1899^[13][14]
• Kuninkaankatu 2: Taidekeskus Mältinranta; Eetu Murros 1929 (ent. vedenpuhdistuslaitos); Bertel Strömmer ja Eetu Murros 1928 (varastorakennus)^[15]
• Kuninkaankatu 3: Finlaysonin tehtaanmyymälä; Bertel Strömmer ja Vilho Kolho 1923^[13][16]
• Kuninkaankatu 4: Finlaysonin tallipiha; useita rakennuksia 1800-luvulta^[17]
• Kuninkaankatu 4a: Finlaysonin kirkko; F. L. Calonius 1878^[18]
• Kuninkaankatu 6: Tampereen ensimmäinen postitalo; E. J. Wennerqvist 1867^[19]
• Kuninkaankatu 21: Tirkkosen talo; Lars Sonck ja Birger Federley 1899, 1905^[20][21]
• Kuninkaankatu 26: Kansallispankintalo (ent. Kansallis-Osake-Pankin talo, alk. Tampereen Osake-Pankin talo); Birger Federley 1904, 1905, 1911, 1915; Bertel Strömmer 1938; Vartola-Erno-Laitinen 1991^[22][23][24]
• Kuninkaankatu 28: Otran talo; Georg Schreck 1912–1914; Harry W. Schreck 1963; Taito Uusitalo 1981^[25][26]
• Kuninkaankatu 30: Aamulehden talo; Birger Federley 1926; Harry W. Schreck 1950; Jaakko Tähtinen 1960^[26][27]

Kuninkaankadun kävelykadulla on Ukri Merikannon veistos Tietäjälintu (1998).^[28] Lisäksi Kuninkaankadun varrella sijaitsevassa Wilhelm von Nottbeckin puistossa on Kotkankallion muistomerkki (n. 1830–1840).^[29]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuninkaankatu Wikimedia Commonsissa