Aleksis Kiven katu (Tampere)

Aleksis Kiven katua vuonna 2018. Vasemmalla Commerce, oikealla Keskustorin kioskirakennus.
Kartta

Aleksis Kiven katu on pohjois-eteläsuuntainen katu Tampereen keskustassa, Tammerkosken ja Nalkalan kaupunginosissa. Katu kulkee Keskustorin länsireunaa pitkin, ja sen eteläpää ulottuu Laukontorille. Pohjoisessa kadun päätteenä on Satakunnankatu. Muita poikkikatuja ovat Puutarhakatu, Kauppakatu, Hämeenkatu ja Hallituskatu.[1][2][3][4]

Aleksis Kiven katu on sekä sijainniltaan että statukseltaan yksi Tampereen keskeisimmistä kaduista. Sen varrella on muun muassa kaupungin tärkeimmät hallintorakennukset Keskusvirastotalo ja Raatihuone.[5][6] Kadulla toimii useita erikoisliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita.[7]

Historia

Nykyisen Aleksis Kiven kadun entisiä nimiä ovat Itäinen pitkäkatu ja siitä lyhennetty muoto Itäinenkatu. Vielä varhaisempia, ennen 1820-lukua käytettyjä nimiä olivat Polttimonkatu ja Kuningattarenkatu. Nykyisen nimensä katu sai vuonna 1936, jolloin Tampereella toteutettiin suuri kadunnimiuudistus. Kadun nimeämistä kirjailija Aleksis Kiven mukaan perusteltiin sillä, että hän oli ”Hämeen suuri poika”.[8]

Aikoinaan Aleksis Kiven katu oli nykyistä pidempi ja jatkui Finlaysonin tehdasalueella. Nykyään tämä Finlaysonin portin pohjoispuolella sijaitseva katuosuus on nimeltään Itäinenkatu. Se on toisin sanoen saanut uudelleen käyttöönsä nimen, joka 1930-luvulla poistettiin asemakaavasta.[9][10]

Kauppakadun ja Hämeenkadun välinen osuus Aleksis Kiven kadusta suljettiin autoliikenteeltä 1990-luvulla. Nykyisessä asemakaavassa tämä Tampereen Raatihuoneen edusta on merkitty torialueeksi.[11][12][13] Myös Hämeenkadun ja Hallituskadun välinen katuosuus on muutettu kävelykaduksi.[14]

Rakennuksia

Keskusvirastotalo Aleksis Kiven kadun ja Puutarhakadun kulmassa. Taustalla Finlaysonin portti.
Aleksis Kiven kadun autoliikennettä Raatihuoneen edustalla vuonna 1982.

Rakennukset luetellaan kadun pohjoispäästä alkaen.

Katuosoite Rakennuksen nimi Valmistui Suunnittelija(t) Huomautus Lähteet
Aleksis Kiven katu 10–12 Tekstiilitalo 1958 Jaakko Tähtinen Kadun länsipuolella. [15][16]
Aleksis Kiven katu 14–16 Keskusvirastotalo 1967, 1975 Aarne Ervi Kadun länsipuolella.
Rakennettu vaiheittain. 		[17][18]
Aleksis Kiven katu 18 Kelan talo 1981 Antti Tähtinen Kadun länsipuolella. [18][19]
Aleksis Kiven katu 20 Sandbergin talo
(Kekäleen talo) 		1882–1897 F. L. Calonius Kadun länsipuolella.
Rakennettu vaiheittain. 		[19][20]
Keskustori 10
(Aleksis Kiven katu 22) 		Raatihuone 1890 Georg Schreck Kadun länsipuolella. [21][22]
Aleksis Kiven katu 24 Commerce 1899 Andersin, Jung & Bomanson Kadun länsipuolella. [23][24]
Aleksis Kiven katu 26 STS:n talo 1965 Kaija ja Heikki Siren Kadun länsipuolella.
Ulkoasua muutettu 1990-luvulla. 		[25][26]
Aleksis Kiven katu 11 Palanderin talo 1901, 1905 Birger Federley
Vihtori Heikkilä 		Kadun itäpuolella.
Rakennettu vaiheittain. 		[27]
Hallituskatu 8
(Aleksis Kiven katu 26b) 		Puhelinosuuskunnan
talo 		1933 Bertel Strömmer Kadun länsipuolella.
Ulkoasua muutettu 1960-luvulla. 		[28][29][30][31]
Aleksis Kiven katu 13 Huberin talo 1949, 1950 Bertel Strömmer Kadun itäpuolella.
Rakennettu vaiheittain. 		[25][32]
Aleksis Kiven katu 15 Kauppaseuran talo 1957 Jaakko Tähtinen Kadun itäpuolella. [33][34]
Aleksis Kiven katu 32 Laukonlinna 1907 Birger Federley Kadun länsipuolella. [35]

Kivikirjasto

Kadun pintaan upotettuja Kivikirjaston tekstejä.

Aleksis Kiven kadun kävelykatuosuudella sijaitsee Radoslaw Grytan 19-osainen taideteos Kivikirjasto (2002), joka koostuu pääasiassa graniittilaattoihin hakatuista runo- ja proosateksteistä. Ne ovat sitaatteja Tampereella asuneiden ja työskennelleiden kirjailijoiden teoksista. Edustettuina ovat Yrjö Jylhä, Viljo Kajava, Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner, Erno Paasilinna, Kalle Päätalo, F. E. Sillanpää ja Lauri Viita.[36][37]

Lähteet

  1. ↑ Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 19.2.2019.
  2. ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 19.2.2019.
  3. ↑ Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila (PDF) s. 9. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 19.2.2019.
  4. ↑ Kunkun parkin asemakaava: Kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristöselvitys (PDF) s. 62. Tampere: Tampereen kaupunki & WSP Finland, 2014. Viitattu 3.3.2019.
  5. ↑ Niemelä, Jari: Kansalliskirjailija sai nimensä yhteen tärkeimmistä kaduista. Tammerkoski, 2013, nro 2, s. 6–7.
  6. ↑ Niemelä, Jari & Majamaa, Ulla & Kurela, Johanna: Keskustori 360° (PDF) Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 15.2.2023.
  7. ↑ Aleksis Kiven katu, Tampere aleksiskivenkatu.fi. Viitattu 28.5.2021.
  8. ↑ Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 57. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9
  9. ↑ Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 9, 43.
  10. ↑ Louhivaara 1999, s. 58.
  11. ↑ Paananen, Erkki: Tampereen Keskustorin uudistus muuttaa kahden kadun ajosuunnat Helsingin Sanomat. 12.7.1998. Viitattu 3.3.2019.
  12. ↑ Jaakola, Juha: Parasta Tamperetta 12: Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori. Tammerkoski, 2017, nro 2, s. 8–13.
  13. ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 1.3.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 3.3.2019.
  14. ↑ Kunkun parkin asemakaava: Kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristöselvitys, s. 22.
  15. ↑ Tekstiilitalo – uusinta Tamperetta [osoitetiedot samalla sivulla olevista mainoksista]. Tammerkoski, 1958, nro 3, s. 89.
  16. ↑ Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 80–81. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4
  17. ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 1: kaupungin virastotalo. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 19.2.2019.
  18. ↑ a b Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 49.
  19. ↑ a b Hirvikallio, Seija: Kymppikortteli, Tampere: Kulttuuriympäristöselvitys (PDF) s. 50. Tampere: Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2014. Viitattu 19.2.2019.
  20. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 48.
  21. ↑ Ojanen, Reijo & Laakso, Arvi & Kallio, Seppo: Vanha Tampere I: 1900-luvulle tultaessa. Tampereen menneisyydestä kertova kuvateos, s. 63. Tampere: Tampere-Seura, 1985. ISBN 951-9080-27-9
  22. ↑ Suurlakon muistolaatta 1955 Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit. Tampere: Tampereen kaupunki, 2006. Viitattu 3.3.2019.
  23. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 71.
  24. ↑ Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 45.
  25. ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 70.
  26. ↑ Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 48.
  27. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 69. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  28. ↑ Helen, Olli: Sadan vuoden urakka: Tampereen talojen rakentajat 1902–2002, s. 88. Tampere: Tampereen kaupungin tilakeskus, 2003. ISBN 951-609-186-5
  29. ↑ Tampereen osoitekalenteri 1926. Seitsemäs painos. II osasto (Talonomistajat), s. 6. Tampere: Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1926. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 28.1.2020.
  30. ↑ Raevuori, Yrjö: Tampereen puhelinlaitoksen kolmas vuosisadan neljännes 1932–1957, s. 26–27, 39. Tampere: Tampereen Puhelinosuuskunta, 1958.
  31. ↑ Jaakola, Juha: Bertel Strömmer – Tampereen arkkitehti, s. 197–198, 200. Tampere: Tampereen historialliset museot, 2022. ISBN 978-952-371-047-4
  32. ↑ Nupponen, Sakari & Kanninen, Helinä: Tampereen parhaan ravintolan pitäjät valtasivat Killingin Tamperelainen. 23.11.2012. Arkistoitu 21.2.2019. Viitattu 20.2.2019.
  33. ↑ Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 119. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3
  34. ↑ Tampereen Kauppaseuran yhteystiedot Tampere: Tampereen Kauppaseura. Arkistoitu 4.9.2018. Viitattu 8.3.2019.
  35. ↑ Wacklin, Matti: Laukonlinna, s. 13–14. Tampere: Pro Laukonlinna -yhdistys, 2018. ISBN 978-952-94-0941-9
  36. ↑ Niemelä 2013, s. 7.
  37. ↑ Radoslaw Gryta: Kivikirjasto Julkiset veistokset ja monumentit Tampereella. Tampere: Tampereen kaupunki, 2006. Viitattu 19.2.2019.