PROFILPELAJAR.COM

Marco Antonio Barrera
Henkilötiedot
Koko nimi	Marco Antonio Barrera Tapia
Syntynyt	17. tammikuuta 1974 (ikä 51); México, Meksiko
Kansalaisuus	Meksiko
Nyrkkeilijä
Lempinimi	Baby Faced Assassin
Pituus	168 cm
Painoluokka	ylempi höyhensarja
Kätisyys	oikeakätinen
Ammattilaistilastot
Ottelut	75
Voitot	67
– tyrmäysvoitot	44
Tappiot	7
Ratkaisemattomat	0
Aiheesta muualla
	www.marcobarrera.com
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Marco Antonio Barrera Tapia (s. 17. tammikuuta 1974 México) on meksikolainen ammattilaisnyrkkeilijä. Hän on urallaan pitänyt eri ammattilaisliittojen maailmanmestaruutta hallussaan neljä kertaa kolmessa eri painoluokassa.

Ura

Varakkaasta perheestä lähtöisin oleva Barrera voitti amatöörinä viidesti Meksikon mestaruuden. Kaikkiaan hän saavutti amatööriurallaan 56 voittoa ja kärsi neljä tappiota.

Ammattilaiseksi Barrera ryhtyi jo 15 vuoden iässä, ja ensimmäisessä ottelussaan paidattomana 22. marraskuuta 1988 hän tyrmäsi kärpässarjan ottelussa vastustajansa David Felixin kahdessa erässä. Lähes yksinomaan Méxicossa otellut Barrera voitti 16 ensimmäisestä ammattilaisottelustaan 13 ennen täyttä aikaa. 1. huhtikuuta 1992 hän pääsi ottelemaan Josefino Suarezia vastaan avoimena olleesta Meksikon ylemmän kärpässarjan mestaruudesta ja vei täydet 12 erää kestäneen ottelun nimiinsä kaikin tuomariäänin. Seuraavassa ottelussaan hän tiputti Jose Felix Montielin vajaassa kahdessa erässä. Titteliään hän puolusti kaikkiaan viidesti, kerran jopa maansa rajojen ulkopuolella. Vuoden 1993 aikana Barrera saavutti kuusi voittoa kuudesta ottelusta, joista kolme tuli ennen täyttä aikaa. Elokuussa hän voitti Eduardo Ramirezin täydet erät kestäneessä ottelussa NABF:n ylemmän kärpässarjan mestaruudesta.

Maailmanmestaruus

Vuonna 1994 20-vuotias Barrera aloitti lakitieteen opinnot kotimaassaan, mutta jatkoi menestyksekkäästi myös nyrkkeilyä. Huhtikuussa hän kohtasi Carlos Gabriel Salazarin ottelussa, jonka voittajasta tulisi WBC-liiton ylemmän kärpässarjan virallinen MM-haastaja, mutta Barrera ei kyennyt tiputtamaan painoaan riittävästi, ja vaikka voittikin kamppailun, meni haastajan paikka Salazarille. Barrera sai tarpeekseen ylemmästä kärpässarjasta ja siirtyi saman tien ylempään kääpiösarjaan, missä hän kykeni paremmin hyödyntämään voimiaan. Voitettuaan joulukuussa entisen maailmanmestarin Eddie Cookin kahdeksassa erässä Barrera avasi itselleen tien MM-otteluun.

31. maaliskuuta 1995 Anaheimissa käydyssä ottelussa Barreraa oli vastassa puertoricolainen Daniel Jiménez ja panoksena WBO-liiton ylemmän kääpiösarjan maailmanmestaruus. Ottelu kesti täydet erät, mutta Barrera oli selkeä voittaja kaikissa tuomarien pistekorteissa. Vuoden loppuun mennessä Barrera puolusti titteliään peräti neljä kertaa. Hän voitti Frankie Toledon, Maui Diazin, Agapito Sanchezin ja Eddie Croftin, joista vain Sanchezia vastaan käyty ottelu kesti täydet erät. Menestyksestään huolimatta Barrera ei ollut täysin vakuuttanut kaikkia asiantuntijoita ja monet epäilivät kuinka hän pärjäisi todellisia huippuiskijöitä vastaan. Barreran seuraavasta mestaruudenpuolustuksessa helmikuussa 1996 entistä maailmanmestaria Kennedy McKinneytä vastaan tuli aiempia tasaisempi, kun Barrera joutui ensimmäistä kertaa urallaan käymään kanveesissa. Hän kuitenkin nousi ylös ja sai lopetettua kamppailun viimeisessä erässä ennen täyttä aikaa teknisellä tyrmäyksellä McKinneyn käytyä ottelun aikana lattiassa kaikkiaan viidesti. Seuraavissa kolmessa ottelussaan Barrera palasi totuttuun ylivoimaansa puolustettuaan titteliään kolmesti tyrmäysvoitoilla Jesse Benavidesia, Orlando Fernandezia ja Jesse Maganaa vastaan.

1996 marraskuussa käydyssä puolustusottelussa entistä maailmanmestaria Junior Jonesia vastaan Barrera kärsi ammattilaisuransa ensimmäisen tappion. Ottelun edettyä viidenteen erään pisteissä tappiolla ollut Jones sai kovan oikean käden iskun perille Barreran leukoihin ja tiputti tämän lattiaan. Barrera kykeni vielä nousemaan ylös, mutta oli menettänyt voimiaan ja lopulta hävisi ottelun hylkäyksellä hänen kulmamiestensä rynnättyä kehään. Barrera tahtoi uusintaa, joka toteutuikin viisi kuukautta myöhemmin. Huhtikuussa 1997 Las Vegasin Hilton-hotellissa käyty tasainen kohtaaminen kesti täydet erät ja viimeisen erän päätyttyä Barrera oli taustavoimineen varma voitosta ja mestaruuden takaisin saamisesta. Kaikkien tuomarien korteissa pisteet olivat kuitenkin Jonesin hyväksi. Pettynyt Barrera vetäytyi nyrkkeilyn parista lähes vuoden ajaksi.

Paluu kehiin

Barrera palasi kehään helmikuussa 1998 Angel Rosariota vastaan. Monet epäilivät kykenisikö hän enää palaamaan entiselle tasolleen, mutta Barrera näytti epäilijöille ja pysäytti vastustajansa viidessä erässä. Tätä seurasi kaksi tyrmäysvoittoa, kunnes lokakuussa Barrera pääsi iskemään Richie Wentonia vastaan avoimena olleesta WBO:n ylemmän kääpiösarjan maailmanmestaruudesta. Barrera ei antanut Wentonille mitään mahdollisuuksia eikä ottelu edennyt neljää erää pitemmälle.

Barrera puolusti vyötään ensimmäisen erän tyrmäyksellä Paul Lloydia vastaan ja pistevoitolla Pastor Humberto Maurinista, kunnes helmikuussa 2000 vastaan asettui hänen voittamaton maanmiehensä Érik Morales, joka piti hallussaan WBC-liiton maailmanmestaruutta. Barrera lähti otteluun altavastaajana, mutta kamppailu säilyi tasaisena täydet 12 erää. Lopulta Morales kuitenkin julistettiin voittajaksi hajaäänituomiolla. Tappiostaan huolimatta Barrera oli kuitenkin osoittanut epäilijöilleen olevansa yhä vakavasti otettava nimi nyrkkeilykehissä. The Ring -lehti valitsi Moralesia vastaan käydyn kohtaamisen vuoden otteluksi.

Barrera sai sittemmin WBO:lta mestaruusvyönsä takaisin Morales-ottelun epämääräisen tuomaroinnin takia, ja hänen uransa lähti uuteen nousukiitoon. Hän puolusti mestaruuttaan Luiz Freitasia vastaan ensimmäisen erän tyrmäyksellä, pistevoitolla Jose Luis Valbuenasta ja kuudennen erän teknisellä tyrmäyksellä entisestä maailmanmestarista Jesús Saludista.

Nousu höyhensarjaan

Vuonna 2001 Barrera päätti siirtyä jälleen painoluokissa ylöspäin, höyhensarjaan. Huhtikuussa hän kohtasi Las Vegasissa pienen IBO-liiton mestaruusottelussa kovana tyrmääjänä tunnetun painoluokkansa kovimpiin kuuluneen Naseem Hamedin. Ylimielisellä asenteella otteluun lähtenyt Hamed oli voimaton Barreran edessä. Vaikka ottelu kestikin täydet 12 erää, ei voittajasta ollut epäselvyyttä tuomarien pistekorteissa kuten ei yleisönkään joukossa.

Voitettuaan syyskuussa kuudennen erän teknisellä tyrmäyksellä maanmiehensä Enrique Sanchezin oli Barreran seuraava määränpää uusintakohtaaminen niin ikään höyhensarjaan siirtyneen Erik Moralesin kanssa. 22. kesäkuuta 2002 käydyssä ottelussa oli panoksena WBC-liiton maailmanmestaruus. Ottelusta muodostui taktisempi ja tarkkailevampi kuin miesten edellisestä kohtaamisesta, ja se kesti täydet erät. Lopulta Barrera oli voittaja kaikkien tuomareiden korteissa. Keskinäisten voittojen ollessa tasan odotukset alkoivat latautua jo kohti trilogian kolmatta ja ratkaisevaa osaa. Vaikka Barrera olikin vienyt mestaruuden Moralesilta, hän kieltäytyi vastaanottamasta vyötä. Hän ajatteli ettei tarvinnut virallisten järjestöjen titteleitä todistaakseen olevansa mestari.

The Ring -lehti julisti Barreran Morales-voiton myötä omissa listoissaan painoluokan maailmanmestariksi, ja tätä mestaruuttaan Barrera puolusti entisiä maailmanmestareita Johnny Tapiaa ja Kevin Kelleytä vastaan, mikä vain vahvisti hänen mainettaan maailman parhaana höyhensarjan iskijänä. Seuraavassa ottelussaan marraskuussa 2003 Barrera koki kuitenkin yllättävän takaiskun kärsittyään tappion vielä kovemmalla huminalla painoluokissa ylöspäin voitokasta nousua tehneelle filippiiniläiselle Manny Pacquiaolle. Barrera palasi kehään seuraavan vuoden kesäkuussa ja voitti kymmenennen erän teknisellä tyrmäyksellä vasenkätisen entisen maailmanmestarin Paulie Ayalan.

Maailmanmestaruus ylemmässä höyhensarjassa

Barreran seuraava ottelu oli odotettu kolmas kohtaaminen Érik Moralesin kanssa WBC-liiton ylemmän höyhensarjan maailmanmestaruusottelussa Las Vegasin MGM Grand Casinolla. Täydet erät kestänyt hyvin tasainen välienselvittely päättyi Barreran voittoon tuomarien enemmistöpäätöksellä. Ensimmäisen kerran Barrera puolusti uutta titteliään pakollista haastajaa Mzoke Fanaa vastaan ottelun kestettyä vain kaksi erää. Syyskuussa hän kaappasi nimiinsä myös IBF-liiton tittelin voitettuaan pisteillä Robbie Pedenin. Barrera puolusti WBC-mestaruuttaan kahdesti Rocky Juárezia vastaan. Molemmat ottelut kestivät täyden ajan, mutta päättyivät Barreran voittoon. Maaliskuussa 2007 Barrera kuitenkin menetti tittelinsä maanmiehelleen Juan Manuel Márquezille kaikin tuomariäänin.

Vuonna 2007 Barrera otteli Manny Pacquiaoa vastaan WBC:n international-tittelistä, mutta kärsi pistetappion.

Vuonna 2008 Barrera kukisti kaksi tuntematonta nyrkkeilijää.

Vuoden 2009 maaliskuussa Barrera kohtasi WBA liiton hallitsevan mestari Amir Khanin. Kamppailu päättyi viidennessä erässä lääkärin keskeytykseen Barreran silmäkulmaan ja kasvoihin tulleiden haavojen vuoksi.^[1]