Maili Autio syntyi Saarijärvellä Knut Aution ja Vilhelmiina o.s. Ahvenaisen maanviljelijäperheen nuorimpana ja ainoana aikuiseksi varttuneena lapsena. Hänen viisi sisarustaan kuolivat jo lapsena. Hänen isänsä kuoli, kun tyttö oli kouluiässä. Maili Autio suunnitteli opettajan uraa, mutta jätti Jyväskylän seminaarin kesken riitaannuttuaan opettajiensa kanssa. Hän toimi kuitenkin muutaman vuoden kansakoulunopettajana, kunnes lähti puoleksitoista vuodeksi ulkomaille ja viljeli sitten kotitilaansa. Toimiessaan parin vuoden ajan Suomalaisen puolueen puoluesihteerinä Mikkelissä Autio suoritti kurssit kirjanpidossa ja konekirjoituksessa.[1]
Vuonna 1908 Maili Autio sai kanslistin paikan Kansallis‑Osake‑Pankin pääkonttorista Helsingissä. Kun Aution asuintalo oli vuonna 1914 menossa konkurssiin, Autio otti hoitaakseen yhtiön velat ja sijoitti pienen perintönsä kiinteistön ostoon. Omat liikeasiat alkoivat kiinnostaa niin, että tarinan mukaan pankin pääjohtaja Juho Kusti Paasikivi joutui huomauttamaan neiti Autiolle, ettei niitä saa hoitaa pankin ajalla.[1]
Vuonna 1918 Autio erosi pankin palveluksesta ja alkoi päätoimiseksi kiinteistöyrittäjäksi. Ostamalla halvalla ja myymällä kalliimmalla hän kerrytti 1920- ja 1930-lukujen mittaan merkittävän omaisuuden. Hänet tunnettiin hankalana vuokraemäntänä, joka vaikutti suorastaan nauttivan riitelystä vuokralaistensa kanssa. Suurista tuloistaan huolimatta hän oli pienissä asioissa hyvin saita.[1]
Eksentrinen Maili Autio kiinnostui muun muassa okkultismista ja kasvissyönnistä. Hän antoi kotinsa kokoontumispaikaksi Helmi Krohnin johtamalle okkultistipiirille ja huvilansa Sammatissa vegetaristien tukikohdaksi, jossa muun muassa Teo Snellman vietti kuukausia joka vuosi.[1]
Maili Autio rahoitti läheisen ystävänsä Sigurd Wettenhovi-Aspan huvilan rakentamista ja emännöi Lohjanjärven Vilniemen huvilassa joitakin kesiä 1920-luvulla. Vuonna 1928 Autio ja Wettenhovi-Aspa tekivät huvilasta valekaupan, jotta se jäisi miehen avioeron osituksen ulkopuolelle. Maili Autio otti kuitenkin huvilan omaan käyttöönsä täysihoitolaksi, kunnes vuonna 1937 korkein oikeus purki tehdyn huvilakaupan.[1]
Perheetön Maili Autio alkoi vähitellen harkita omaisuutensa lahjoittamista hyviin tarkoituksiin. 1940-luvun keskivaiheilla hän innostui Leo Sarion Suomen Kulttuurirahaston piirissä kehittelemästä Suomen Akatemia -hankkeesta. Autio olisi halunnut rakennuttaa talon tutkijoiden asuttavaksi, mutta tämä hanke ei toteutunut. Vuonna 1947 Maili Autio lahjoitti Kulttuurirahastolle neljä kiinteistöä, joiden hallinnan ja hoidon hän kuitenkin piti itsellään kuolemaansa 1958 saakka. Testamentissaan hän määräsi koko omaisuutensa Kulttuurirahastolle. Varoilla rahoitettiin muun muassa keksintötoimistoa vuoteen 1971 saakka, jolloin siitä tuli valtion ja Sitran rahoittama Keksintösäätiö.[1]
Maili Aution rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston suurimmista. Se tukee Keksintösäätiön ohella luonnontieteellistä tai taloudellista kehitystä edistävää tutkimusta sekä muuta luovaa työtä, kuten kotimaisten raaka-aineiden hyväksikäyttöä ja niihin liittyviä keksintöjä. Rahaston yksi vakioavustuskohde on United World College, jonka kouluihin eri puolilla maailmaa se myöntää stipendejä lahjakkaille suomalaisnuorille.[1]
