Ainu Palmun valo- ja ääniteos Pink Caravan muutti muun muassa Kansallisteatterin julkisivun vaaleanpunaiseksi (2013).Valosuunnittelijoiden Rölli Ridanpää ja Tero Laine valoteos Light PipesSenaatintorilla. Kupariputkista ja hehkulampuista koostuva teos kuvaa kaupunkimaisemaa. Teoksessa on kaksitoista venttiiliä, joilla yleisö voi säätää lamppujen kirkkautta. Säätäjien yhteistoiminnasta riippuu, pimeneekö kaupunki vai loistaako se kirkkaana (2017).[1]Valoteos Lyhtypuisto oli ripustettu Koulupuistikkoon. Lyhtyjen tekemisestä vastasivat Aalto yliopisto, Aleksis Kiven peruskoulu, Kallion lukio ja Helsingin kuvataidelukio (2018).[2]Libanonilais-palestiinalaisen kuvataiteilija Alaa Minawin neonvaloteos My light is your light... muistuttaa sodan seurauksista kuvaamalla pakomatkalla olevaa pakolaisperhettä. Teos oli esillä Kasarmitorilla (2018).[3]Kineettinen valoteos Whale Ghost Töölönlahden puistossa. Noin 18 metriä pitkä teos liikahtelee vienosti tuulessa katsojien yläpuolella. Whale Ghost saattaa olla sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiseksi jääneen yksilön haamu – teos tuo mieleen isojen merinisäkkäiden luurangot. Sen tarkoitus on saada katsoja ajattelemaan luonnon monimuotoisuutta ja lajikatoa ja ihmiskunnan vaikutusta niihin.[4] Teoksen on luonut Pitaya, ranskalainen David Lesortin ja Arnaud Giroudin perustama studio[5] (2023).Tšekkiläisen Maxim Velčovskýn installaatio The Physical Possibility of Death in the Mind of Someone Living kuvaa Ukrainan sodan aiheuttamaa tuhoa siviilien omaisuudelle. Installaation autot olivat omistajilleen tärkeitä, ja ne ovat tuhoutuneet täydellisesti. Kuvassa on palaneena Tetyanan Mini Cooper S, jonka hän oli saanut lahjaksi vanhemmiltaan. Se oli hänen ensimmäinen autonsa ja hänelle kovin rakas. Auto tuhoutui sillä aikaa, kun Tetyana oli perheensä kanssa sotaa paossa muutaman kuukauden. Autosta jäi omistajalleen vain avaimet. – Velčovskýn installaatio on Prahan Signal-festivaaleille 2022 valmistunut tilausteos[6][7] (2023). Nimi viittaa Damien Hirstin teokseen.[6] Valotaiteilija Ekku Peltomäki teki äänivaloteoksen FinlandiaRetrettiin vuonna 1989. Teosta on esitetty sen jälkeen useasti. Hän teki sen myös Lux Helsinkiin, jossa esityspaikkana on Hietaniemen sankarihautausmaa. Teos juontaa alkunsa talvi- ja jatkosodan ja rauhan teemoista. Teoksen musiikkina on Jean SibeliuksenFinlandia. Peltomäki kertoi teoksen olevan hänen jäähyväisteoksensa (2024).[8]
Lux Helsinki on Helsingissä vuosittain tammikuun alussa järjestettävä valotaidetapahtuma. Se on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Tapahtuman perustivat Helsingin kaupunki ja Helsingin Energia. Tapahtuman taiteellinen johtaja on vuodesta 2023 alkaen valotaiteilija Juha Rouhikoski. Aiempina taiteellisina johtajina toimivat Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun professori Markku Uimonen ja valosuunnittelija ja teatterikonsultti Ilkka Paloniemi .
Lux Helsingin valotaideteokset ovat muodoltaan ja esitystavaltaan moninaisia. Teoksissa voi olla esimerkiksi rakennusten valaisua muuttuvin värein, videoprojisointia ja musiikkia, kineettisiä valotaideteoksia ja installaatioita. Teoksia toteuttavat suomalaiset ja kansainväliset taiteilijat. Teosten tapahtumapaikat keskittyvät kaupungin keskustan alueelle. Valoteokset ovat nähtävillä yleensä noin klo 17–22 välisenä aikana ja osaan teoksista voi tutustua koko pimeänä vuorokaudenaikana. Valotaidetapahtuma on maksuton. Teoksiin voi tutustua joko omatoimisella kävelyretkellä tai opastetulla kävelykierroksella.[9]
Vuonna 2009 Senaatintorilla esitettiin Mikki Kuntun teos Valon vuodenaika. Myös seuraavana vuonna esitetyt teokset olivat Kuntun, Eduskuntatalo oli teoksen Oratoribus näyttämönä ja teos Heijastuksia esitettiin Senaatintorilla.
2011
Tapahtuman teokset olivat Mikki Kuntun Armo Senaatintorilla, Tülay Schakirin Hyvä valo – Paha valoKaisaniemen puistossa, ruotsalaisen Per Sundin Soul of Suomi Eduskuntatalolla ja saksalaisen Martin Kuhnin Helsinki 100 YearsUnioninkadulla. Ohjelmassa oli myös Tulisirkus Walkean esitys ja saksalaisen valokuvaaja Ralph Larmannin valokuvanäyttely Stage Emotions.
2012
Vuoden 2012 teoksia olivat Matti Jykylän liikkuva ja valaistu jättiläiskokoinen Rubikin kuutiorubix xpress Senaatintorilla, Mikko Hynnisen ja Daniel Cantyn teos OperatorMusiikkitalolla ja Juha Rouhikosken Muuttuvia maisemia -videoprojisointi Finlandia-taloon. Hesperianpuistosta tuli tapahtuman ajaksi Lantern Park – puisto, jossa oli useiden eri taiteilijoiden tekemiä valaisimia tai lyhtyjä. Myös Tulisirkus Walkea esiintyi puistossa. Kauimmaksi näkyvin oli Jukka Huitilan Stadionin torniin suunnittelema Variant Spectrum.
2013
Vuonna 2013 teoksia nähtiin yhteensä 13. Jukka Huitila toteutti vuoden 2012 Stadionin tornin teoksestaan uuden version nimellä Variant Spectrum 2. Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden liikkuva valoteos, Lux Ratikka kierteli kaupungin ydinkeskustassa. Tapahtumassa vieraili yli 100 000 kävijää.
Linear Array oli valosuunnittelija Heikki Paasosen ja valosuunnittelija Jani-Matti Salon valoteos Kiasman julkisivussa. Loistevalaisimet korostivat Kiasman ja myös Sanomatalon arkkitehtuuria. Teoksen valaisimet olivat kierrätysmateriaalia.[10]
Emergence
Tuomiokirkko on videoprojisointialustana valo- ja ääniteoksessa Emergence, jonka loi saksalainen taiteilijapari Casa Magica eli Friedrich Förster ja Sabine Weissinger.[11]
2014
Kuudennessa Lux Helsingissä 4.–8.1.2014 valoteoksia nähtiin 11 tapahtumapaikassa. Osana tapahtumaa järjestettiin ensimmäistä kertaa valotaiteen näyttely Lux INKaapelitehtaan Merikaapelihallissa. Helsingin keskustassa nähtiin 11 valoteosta, Kaapelitehtaalla 19 valoteosta ja HesperianpuistonLantern Parkissa yli 150 lyhtyä. Vuoden 2014 tapahtumapaikkoja olivat Kaapelitehtaan ja Hesperian puiston lisäksi Senaatintori, Uusi ylioppilastalo, Kansalaistori, Musiikkitalo, Hakasalmen huvila, Kansallismuseo, VR:n makasiini ja Kansallisoopperan amfi. Lisäksi raiteilla kulki jo toista kertaa Lux Ratikka.
Tapahtumassa vieraili noin 150 000 kävijää. Tulisirkus Walkean esityksiä Kansalaistorilla seurasi viitenä päivänä reilut 10 000 katsojaa. Lux IN -näyttelyssä vieraili noin 6 000 kävijää.
Corazón
Espanjalainen muotisuunnittelija Agatha Ruiz de la Prada ja tuotanto- ja suunnittelutoimisto D-Facto toteuttivat Senaatintorille Tuomiokirkon ylätasanteelle teoksen Corazón, joka valaisi myös Tuomiokirkon. Teos oli nähty aikaisemmin Ranskan Lyonin Fête des Lumières -valotapahtumassa vuonna 2012.
Urban Flipper
Ranskalaisen CT Light Conceptin teos Urban Flipper muutti Uuden ylioppilastalon julkisivun jättimäiseksi flipperiksi, jossa oli mukana myös ääni. Yksi katsoja kerrallaan pääsi pelaamaan flipperiä sen edessä olleen ohjaimen avulla. Teos nähtiin ensimmäisen kerran Ranskan Lyonin Fête des Lumières -valotapahtumassa vuonna 2011.
2015
Seitsemättä kertaa 4.–8. tammikuuta 2015 järjestetty Lux Helsinki keräsi Helsingin keskustaan yli 200 000 kävijää. Fire Circus Walkean tuliesityksiä Senaatintorilla seurasi viitenä päivänä noin 28 000 katsojaa. Teoksia oli esillä 17 kappaletta 13 tapahtumapaikassa. Valofestivaalin taiteellisena johtajana toimi Ilkka Paloniemi ja teknisenä johtajana Matti Jykylä ja teknisestä tuotannosta vastasi Sun Effects Oy.
Kahdeksannessa Lux Helsingissä 6.–10. tammikuuta 2016 nähtiin 16 valoteosta 12 tapahtumapaikassa. Teknisestä tuotannosta vastasi Shader Oy, Sun Effects Oy ja Bright Finland. Tapahtuma kehittyi monipuolisemmaksi kaupunkifestivaaliksi. Katuruokaa oli saatavilla Senaatintorilta ja kävelykaduksi muuttuneelta Annankadulta. Lisäksi 19 ravintolaa tai kahvilaa olivat räätälöineet yleisölle festivaalitarjouksia. Maksuton oheisohjelma sisälsi muun muassa klubeja yhteistyössä Radio Helsingin kanssa, valoaiheisen paneelikeskustelun, valoaiheisten lyhytelokuvien näytöksen, työpajoja, oheisteoksia sekä neljällä kielellä (suomi, ruotsi, englanti ja venäjä) opastettuja, ilmaisia kävelykierroksia päivittäin. Tapahtuman yleisömäärä miltei kaksinkertaistui edellisvuodesta, nyt kävijöitä oli yli 400 000 ja pelkästään päätöspäivänä sunnuntaina yli 200 000.[12]
Immanuel Pax: Maailma jossa elämme – Annantalon julkisivussa
Useita taiteilijoita: Valoleikkipuisto – Annantalossa
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Myöhemmät vuodet puuttuvat.
↑Autio, Milla: Lux Helsingin ajan Baanalla liikkuu valo ja keskustassa on pinkit paikat. Helsingin Sanomat, 4.1.2013. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.1.2013.
