Heinrich Gottlieb Ludwig Reichenbach (8. tammikuuta 1793 Leipzig – 17. maaliskuuta 1879 Dresden) oli saksalainen kasvi- ja lintutieteilijä.
Ludwig Reichenbachin isä oli Johann Friedrich Jakob Reichenbach, joka julkaisi ensimmäisen Kreikka-Saksa sanakirjan vuonna 1818. Ludwig opiskeli lääketiedettä ja luonnontieteitä Leipzigin yliopistossa vuodesta 1810 lähtien. Hän valmistui lehtoriksi 1818. Vuonna 1820 hänet valittiin Dresdenin luonnonhistoriallisen museon johtajaksi ja Dresdenin Kirurgis-Lääketieteellisen akatemian professoriksi. Edellisessä virassa hän toimi vuoteen 1872[1] asti ja jälkimmäisestä virasta hän luopui vuonna 1862. Hän oli perustamassa Dresdenin kasvitieteellistä puutarhaa ja eläintarhaa.
Dresdenin museon eläintieteellinen aineisto paloi lähes täysin vuonna 1849, mutta Reichenbach onnistui palauttamaan sen entiselleen vain muutamassa vuodessa. Kokoelma on perustana sille, mitä museo on nykyisin.
Reichenbach oli tuottelias kirjoittaja. Hänen kirjojaan ovat muun muassa 10-osainen Iconographia Botanica seu Plantae criticae (1823-32) ja Handbuch der speciellen Ornithologie (1851-1854).
Reichenbach kuvaili ja nimesi suuren määrän sekä kasveja että lintuja, kuten prinssikalastajan (Actenoides princeps)[2] ja töyhtönapsijoiden suvun Anairetes.[3] Hänen kunniakseen on nimetty keltaperämedestäjä (Anabathmis reichenbachii).[4]
Reichenbachin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään auktorilyhennettä Rchb..[5] Ludwig Reichenbachin poika oli erityisesti trooppisten kämmekkäkasvien tutkimukseen erikoistunut kasvitieteilijä Heinrich Gustav Reichenbach (1824–1889). Häneen viitataan kasvitieteen auktorina Reichenbach nuorempana (filius) lyhenteenään Rchb.f.
Lähteet
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Tieteilijät | |
---|
Taiteenala | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|