Lotto on Veikkaus Oy:n Suomessa järjestämä lottopeli. Yhtiö aloitti loton myynnin joulukuussa 1970, ja ensimmäinen lottoarvonta suoritettiin 3. tammikuuta 1971. Vuonna 2011, lottoarvonnan täytettyä 40 vuotta, se oli suoritettu yhteensä 2 126 kertaa.^[1] Alusta lähtien lottoarvonta on televisioitu suorana lähetyksenä. Nykyisin se lähetetään lauantai-iltaisin MTV3-kanavalla.

Pelimuodon muutokset:

Rivihinnan muutokset:

^[2]

Lotossa pelataan viikoittain yksi kierros. Alkuperäinen malli kopiotiin Sveitsin 6/40-pelimuodosta.^[4] Nykyisessä lotossa pelaaja valitsee seitsemän numeroa väliltä 1–40. Arvonnassa arvotaan seitsemän numeroa ja yksi lisänumero; rivihinta on yksi euro. Voittoluokkia muutettiin viimeksi vuoden 2011 kierroksesta 41 lähtien. Päävoitto heltiää seitsemän oikein -tuloksella ja pienin voitto kolmella varsinaisella ja yhdellä lisänumerolla.^[5] Loton palautusprosentti on 41,1.^[6] Jos haluaa pelata nk. järjestelmää, pelaaja saa valita 8–11 numeroa, ja nk. haravassa puolestaan pelaaja saa valita 12–18 numeroa. Pelikertojen määräksi pelaaja voi valita yhden viikon lisäksi kestoksi myös kahden, kolmen, viiden tai kymmenen viikkoa tai ns. ikipelin.

Syksyyn 1980 saakka valittiin kuusi numeroa väliltä 1–40 ja sen jälkeen muutaman vuoden ajan seitsemän numeroa väliltä 1–37, tämän jälkeen väliltä 1–39. Joulukuun alusta 2016 muutettiin jälleen lottopallojen määrää, nyt takaisin 40:een ja lisänumeroita arvotaan vain yksi, aiemman kahden sijaan.^[7] Jo aiemmin lisänumeroiden määrä laskettiin kolmesta kahteen 15. lokakuuta 2011.^[8]

Veikkaus aloitti loton myynnin joulukuussa 1970, ja ensimmäinen lottoarvonta televisioitiin 3. tammikuuta 1971.^[9] Vuonna 1972 lottoarvonta alettiin näyttää televisiossa sunnuntain sijaan lauantai-iltaisin.^[10] Arvonta televisioitiin lokakuuhun 2013 saakka Yle TV1 -kanavalla pääuutislähetyksen jälkeen. Viestintäviraston toukokuussa 2013 tekemän päätöksen mukaan Veikkauksen ja Ylen 42 vuotta jatkunut yhteistyö oli kuitenkin lainvastaista, jonka vuoksi arvonta siirtyi MTV3:lle.^[11] Päätös tehtiin kokoomuksen kansanedustajan Sanni Grahn-Laasosen asiasta hallitukselle jättämän kirjallisen kysymyksen johdosta.^[12]

Ennen arvontalähetyksen siirtymistä MTV3:lle loton peliaika päättyi yleensä lauantaina kello 20.30, ja arvonta suoritettiin samana iltana kello 20.45. Suuret lauantaille osuvat juhlapyhät (kuten pyhäinpäivä) saattoivat kuitenkin siirtää arvonnan sunnuntaille. Arvonnan siirryttyä MTV3:lle myös sen arvonta-aika myöhäistyi. Arvonta suoritetaan nykyään joko lauantaina tai sunnuntaina Kymmenen uutisten ja Tulosruudun välissä kello 22.10. Uusi arvonta-aika pidentää myös peliaikaa ja lottorivejä voi jättää sisään arvontailtana vielä kello 21.45 saakka.^[13] Lottoarvonnalla on kaksi virallista valvojaa.

Yhteensä Lotosta on saatu yli 3 000 päävoittoa. Eniten Loton päävoittoja on osunut Helsinkiin, noin 400 kappaletta.

Ensimmäisen miljoonavoiton eli 1 066 712 markkaa voitti nivalalainen perheenäiti vuonna 1973. Pariskunta osti rahoilla auton ja kesäpaikan mutta jatkoi töitään. Veikkauksen mukaan tämä on tyypillistä: lottovoittajille teetettyyn kyselyyn vastanneista moni sanoi elämän muuttuneen jonkin verran tai vain vähän.^[14]

Historian suurin potti on ollut 10. huhtikuuta 2021 arvottu 15,7 miljoonaa euroa, joka meni viiden osuuden porukalle.^[15]

Arvonnan taustamusiikkina soi vuosina 2006–2011 instrumentaalinen versio Sakari Kuosmasen iskelmäkappaleesta Suomalainen voittaa aina.

Jos arvonnassa ei löydy seitsemän oikein -tulosta, kierroskohtaisesta kokonaisvaihdosta laskettu jakosumma siirtyy jaettavaksi pelin myöhemmin ilmoitettaville kierroksille.

Lunastamattomia voittoja kertyy vuosittain keskimäärin kuuden miljoonan euron edestä.^[16]

Ensimmäinen arvontakone tuotiin Suomeen Saksasta.^[17] Vuoden 1972 lopusta alkaen pallot on asetettu arvontakouruun sattumanvaraisesti, eikä numerojärjestyksessä kuten alussa.^[17] Lottopallot ovat pingispalloja. Palloja on kolme eri sarjaa, joista yhtä käytetään arvonnassa. ^[18]

Voittoluokat tarkoittavat viikoittain pelattujen eurojen jakotapaa voittajille. Loton voittoluokat ovat:^[19]

Maksamalla riviä kohti 50 sentin lisämaksun pelaaja voi plussata voittonsa. Varsinaisten ja lisänumeroiden lisäksi kullakin kierroksella arvotaan myös yksi plusnumero. Jos tämä numero täsmää jokaiselle plussatulle riville erikseen arvotun plusnumeron kanssa, ja pelaaja voittaa rivillä, johon numero osui, edellisen taulukon mukainen voitto-osuus maksetaan viisinkertaisena. Jos plusnumero on oikein eikä rivillä ole muuta voittoa, voittaa pelaaja viisi euroa.

Todennäköisyydet voittaa lotossa sekä kuinka monta ruudukkoa joudutaan keskimäärin täyttämään kyseisen voittopotin saamiseksi:^[20]

Todennäköisyys saada mikä tahansa voitto yhdellä pelirivillä on noin 1:49,6 (todennäköisyys prosentteina noin 2,02 %).^[22]

Nämä todennäköisyydet voidaan laskea kombinato­riikan avulla. Kaikkiaan 40 numeron joukosta voidaan muodostaa 7 numeron osajoukkoja eli mahdollisia lotto­rivejä ${\displaystyle {40 \choose 7}={\frac {40!}{7!\times 33!}}}$ = 18 643 560 kappaletta. Jotta rivissä olisi esimerkiksi kolme varsinaista ja yksi lisä­numero oikein, on rivissä oltava mukana seitsemästä varsinaisesta numerosta kolme sekä lisänumero ja muista 32 numerosta kolme; nämä varsinaiset numerot voidaan seitsemän joukosta valita ${\displaystyle {7 \choose 3}}$ = 35 tavalla, lisänumero 1 tavalla ja muut rivissä esiintyvät numerot ${\displaystyle {32 \choose 3}}$ = 4 960 tavalla, joten tähän voitto­luokkaan kuuluvia rivejä on kaikkiaan 35 · 1 · 4960 = 173 600 kpl.

Vuonna 2011 virallisia valvojia oli loton osalta yhteensä kahdeksan.

• Aulis Gerlander
• Seppo Kolehmainen

Loton TV-mainonta aloitettiin marraskuussa 1970. Lottomainokset koristivat linja-autoja vuodenvaihteessa 1970-1971. Nuorisolle jaettiin lottomainoslevyä. Kuponkien kotijakelu kiellettiin viranomaistaholta 2000-luvun puolivälissä.^[23]

Vuonna 1970 Hilkka Kotamäki aloitti ensimmäisenä lottotyttönä. Asuun kuului vaalea peruukki, keltainen tunika, musta lottovyö, mikroshortsit, sekä mustat pitkät nyöritetyt nahkasaappaat. Kotamäki toimi lottotyttönä vuoteen 1975 asti.^[24] Lottotytön faniklubi oli Kotamäen itsensä organisoima, ja toimi ainoastaan hänen lottotyttöaikanaan.^[25] Kotamäen jälkeen lottotytöksi valittiin Ritva Kuitunen. Kuitusen asuksi valikoitui keltainen tai musta kokopitkä haalari, minkä alla oli keltainen tai musta pitkähihainen paita. Peruukkia Kuitusella ei ollut. Lotto-vyön korvasi ”lotto”-teksti haalarin rintamuksessa.^[26] Kuitusen jälkeen lottotyttönä toimi Kirsti Kananen vuosina 1982-1984. Neljäs ja viimeinen lottotyttö Jaana Jääskeläinen toimi työssä vuosina 1985-1987.^[27]

• Ylikangas, Heikki: Markat miljooniksi: Puoli vuosisataa suomalaista veikkausta. Vantaa: Veikkaus, 1990.
• Outi Niemelä: Lotto – Lottokansaksi lottotytön matkassa. Sammakko, 2012

• Veikkauksen Lotto-sivu
• Suurimmat lottopotit Suomessa
• Koskinen, Paula: Loton alkuaikoina kuponkien tarkastus kesti päiviä Yle Uutiset. 21.12.2013. Yleisradio Oy. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 27.12.2013.