Lissos kukoisti hellenistisellä, roomalaisella ja varhaisella bysanttilaisella kaudella. Se oli yksi saaren sisäosissa sijainneen Elyroksen kaupungin satamista. 200-luvulla eaa. Lissos oli osa vuoriston kaupunkivaltioiden liittoa, johon kuuluivat myös Elyros, Syia, Tarrha, Poikilassos ja Hyrtakina. Kaupunki löi omaa rahaa, jossa oli kuvattuna Artemis ja delfiini. Lissos tuhoutui saraseenien hyökkäyksessä 700- tai 800-luvulla jaa.[2][3][4]
Lissoksen Asklepioksen temppelin rauniot.Lissoksen Neitsyt Marian kirkko 1300-luvulta sekä basilikakirkon jäänteitä 500-luvulta.
Lissoksen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1957–1960 Nikólaos Platónin johdolla.[5] Nykyisin kaupungin arkeologinen alue on suosittu patikointikohde Soúgiasta ja Palaióchorasta.[6]
Rakennukset ja löydökset
Lissoksen nykyisin paikalla olevat rauniot ovat pääosin peräisin roomalaiselta kaudelta. Raunioihin lukeutuu julkisia rakennuksia, yksityistaloja, holvattuja hautoja ja satamaan liittyneitä rakennelmia. Lissos tunnettiin muun muassa Asklepiokselle omistetusta temppelistä, joka edusti doorilaista tyyliä ja rakennettiin hellenistisellä kaudella. Temppelistä on säilynyt perustuksia ja muun muassa mosaiikkilattiaa.[5]
Kaupungissa tiedetään olleen myös muun muassa teatteri ja kylpylä. Hautoja on löydetty ainakin 118 kappaletta. Lisäksi on löydetty osia teistä, jotka yhdistivät Lissoksen Elyrokseen ja Hyrtakinaan.[5] Kaupungin alueelta on löydetty lukuisia veistoksia, muun muassa Asklepioksen, Hygieian ja Plutonin kuvapatsaat. Ne ovat nykyisin Chanián arkeologisessa museossa.[3]
Varhaiskristillisellä kaudella 500-luvulla jaa. kaupungissa oli basilikakirkkoja. Niiden päälle rakennettiin myöhemmin paikalla nykyisin olevat Pyhän Kerykoksen (Ágios Kírykos) kirkko sekä Neitsyt Marian (Panagía) kirkko, joihin on käytetty paljon antiikin aikaisten rakennusten sekä basilikakirkkojen osia.[2]
Lähteet
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”973 Lissos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
