Limanuljaska

Limanuljaska
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Boletales
Heimo: Gomphidiaceae
Suku: Limanuljaskat Gomphidius
Laji: glutinosus
Kaksiosainen nimi

Gomphidius glutinosus
(Schaeff.) Fr.[2]

Katso myös

  Limanuljaska Commonsissa

Limanuljaska (Gomphidius glutinosus) on kuusimetsissä kasvava hyvä ruokasieni.[3][4]

Koko ja ulkonäkö

Limanuljaskoja

Limanuljaskan lakki on violetinharmaa ja paksulimainen. Nuoret limanuljaskat voivat olla miltei kokonaan liman peitossa.[5] Sen leveys on 5–15 senttimetriä. Lakin alapuolella on harvat, johteiset ja vanhemmiten tummuvat heltat.[3][4] Tästä huolimatta se on läheisempää sukua tateille kuin useimmille helttasienille. Jalka on 4–10 senttimetriä pitkä, valkoinen ja tyvestä sitruunankeltainen. Malto on valkoista ja itiöpöly mustaa. Sienen haju ja maku on mieto.[3][4]

Kasvupaikka ja -aika

Limanuljaska esiintyy yleisenä Euroopan laukeilla ja boreaalisilla alueilla. Sitä tavataan myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]

Limanuljaskaa tavataan yleisenä koko Suomessa mutta se harvinaistuu Lapissa. Laji esiintyy tuoreissa kuusi- ja sekametsissä usein metsäteiden ja polkujen varrella. Tyypillisin kasvuaika on elokuusta syyskuuhun.[3]

Käyttö ravinnoksi

Limanuljaska on hyvä ruokasieni,[3] mutta sitä on aliarvostettu nimensä takia.[4] Limanuljaskan limakerros poistetaan nylkemällä. Sienen voi halkaista, jolloin limakerroksen saa irti. Lima kannattaa poistaa jo metsässä.[6]

Kypsennettäessä limanuljaska mustuu ja sen maku on hieman hapan.[3] Sieni ei sovellu säilöttäväksi.[4]

Ennen vanhaan sanottiin, ettei limanuljaska sovi munuaistautisille, koska siinä on oksaalihappoa.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b Dahlberg, A.: Gomphidius glutinosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.10.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Gomphidius glutinosus inderfungorum.org. Viitattu 15.10.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 263. WSOY, Luonnontieteellinen keskusmuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3
  4. ↑ a b c d e Korhonen, Jarkko & Penkkimäki, Pirjo: Suuri suomalainen sienikirja, s. 96. readme.fi, 2024. ISBN 978-952-373-822-5
  5. ↑ Korhonen, Mauri: Uusi sienikirja, s. 126. Otava, 1993. ISBN 951-1-12643-1
  6. ↑ Winberg, Vesa: Limanuljaska on metsiemme aliarvostettu herkku Yle Uutiset. 8.9.2014. Viitattu 15.10.2024.
  7. ↑ Tuomikoski, Risto: ”Limanuljaska”, Sienet värikuvina, s. 183. WSOY, 1959.

Aiheesta muualla