Lieksan Kaarisilta on Lieksassa sijaitseva vuonna 1930 valmistunut silta, joka ylittää Lieksanjoen. Silta on yksi Lieksan maamerkeistä, ja se tunnetaan myös nimillä Lieksan silta, Lieksanjoen silta ja Mähkönsilta.[1] Silta on ollut suljettuna ajoneuvoliikenteeltä vuodesta 2014 lähtien, jonka jälkeen se on toiminut kevyen liikenteen käytössä. Silta ei ole suojeltu kohde, ja se on päätetty purkaa ja korvata uudella.
Lieksan Kaarisilta edustaa tyyliltään funktionalismia.[1] Silta on noin 100 metriä pitkä ja siinä on kaksi 50 metrin pituista teräsbetonikaarta. Silta on teräsbetoninen, ja siinä on teräksiset jäykiste- ja poikkipalkit. Sillan painorajoitus on 3000 kiloa ja ajoneuvon sallittu korkeus on 3,5 metriä. Sillan vapaa kulkuleveys on noin 5 metriä, eli se on nykyaikaiselle autoliikenteelle hyvin kapea. [1]
Historia
Kaarisilta rakennettiin vuosina 1928–1929, ja se otettiin käyttöön vuonna 1930. Kaarisillan on suunnitellut ja rakennuttanut tanskalainen insinööritoimisto Christiani & Nielsen. Toimisto on rakennuttanut Suomeen Lieksan Kaarisillan lisäksi myös neljä muuta kaarisiltaa, joista jäljellä on vain Savukosken silta.[1] Kaarisiltaan on tehty sillan kuntoa ylläpitäviä korjauksia ja muutoksia. Suurin muutos sillassa on sen pohjoispuolelle 1970-luvulla rakennettu kevyen liikenteen väylä. Alun perin sillassa oli kevyen liikenteen väylä pelkästään sillan eteläpuolella.[1]
Silta suljetaan autoilta
Vuonna 2014 kuorma-auto törmäsi Kaarisillan rakenteisiin, minkä seurauksena silta suljettiin autoilta sillan kunnon tarkastamisen ajaksi.[2] Silta todettiin kuitenkin niin huonokuntoiseksi, että se suljettiin autoilta kokonaan ja jätettiin odottamaan perusteellista korjausta.[3] Aluksi Lieksassa pohdittiin sillan korjaamista ajokuntoiseksi. Siltaa myös suunniteltiin korjattavan pelkästään kevyelle liikenteelle. Sen lisäksi pohdittiin mahdollisuutta muuttaa silta yksisuuntaiseksi autoille.[3] Myöhemmin esitettiin, että silta korvattaisiin kokonaan uudella sillalla. Uuden sillan kolme vaihtoehtoista luonnosta esiteltiin Lieksan kaupungin järjestämässä yleisötilaisuudessa huhtikuussa 2019.[4]
Päätös sillan korvaamisesta ja siltakiista
Lieksan kaupunginvaltuusto teki vuonna 2017 päätöksen Kaarisillan purkamisesta ja korvaamisesta. Tästä päätöksestä tehtiin kunnallisvalitus, joka kaatui hallinto-oikeudessa. Tämän jälkeen Museovirasto esitti Kaarisiltaa suojeltavaksi ELY-keskukselle nojaten rakennusperinnön suojelemiseen liittyvään lakiin. ELY-keskus hylkäsi esityksen ja siirsi asian käsittelyyn Lieksan kaupungille. Museovirasto valitti ELY-keskuksen päätöksestä ympäristöministeriölle, joka hylkäsi valituksen. [5]
Sillan kohtalosta syntyi vuosia jatkunut kiista. Kaikkein näkyvimmin sillan säilyttämisen puolesta on puhunut vuonna 2021 perustettu Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry. Kyseinen yhdistys valitti hallinto-oikeuteen Kaarisiltaan liittyvästä asemakaavasta[6], jonka Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2021 joulukuussa. Asemakaava mahdollisti Kaarisillan purkamisen ja uuden sillan rakentamisen sen tilalle.[7] Hallinto-oikeus hylkäsi kyseisen valituksen.[6] Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry haki asiaan liittyen edelleen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta heinäkuussa 2022.[8] Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksessään kyseisen valituslupahakemuksen helmikuussa 2023.[9]
Vuoden 2023 maaliskuussa Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry teki Kaarisillasta vielä suojeluesityksen ELY-keskukselle vedoten rakennusperintölakiin.[10] ELY-keskus on pyytänyt Lieksan kaupungilta lausuntoa suojeluesityksestä. Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen kertoi olevansa turhautunut lukuisiin siltaan liittyviin valituksiin. Hänen mukaansa siltaan liittyvät käsittelyt ja vaiheet ovat kestäneet kohtuuttoman kauan, ja valitukset ovat viivyttäneet prosessia.[5]
