Leukotrieenit

LTA4 on ensimmäisenä leukotrieenien biosynteeseissä muodostuva leukotrieeni
LTB4
LTC4 kuuluu kysteinyylileukotrieeneihin
LTD4
LTE4

Leukotrieenit ovat eikosanoideihin kuuluvia lipidejä. Leukotrieenejä muodostuu eliöissä rasvahapoista ja eläimissä ne ovat tärkeitä välittäjäaineita tulehdustiloissa esimerkiksi astmassa ja allergisissa reaktioissa.

Biosynteesi

Leukotrieenien biosynteesin lähtöaineita ovat tyydyttymättömät rasvahapot. Tyypillisin on arakidonihappo eli eikosatetraeenihappo. Leukotrieenejä voi muodostua myös Meadin haposta eli eikosatrieenihaposta tai eikosapentaeenihaposta. Leukotrieenien rakenteessa on kolme konjugoitunutta kaksoissidosta. Arakidonihaposta muodostuneissa leukotrieeneissä on myös neljäs kaksoissidos, joka on konjugoitumaton kolmen muun kaksoissidoksen kanssa. Meadin haposta muodostuneissa leukotrieeneissä ei tätä kaksoissidosta ole ja eikosapentaeenihaposta muodostuneissa leukotrieeneissä niitä on kaksi. Leukotrieenien biosynteesi on aktiivista valkosoluissa ja erityisesti jyvässoluissa, syöttösoluissa ja makrofageissa.[1][2][3][4]

Leukotrieenin biosynteesin ensimmäisessä vaiheessa rasvahappo, esimerkiksi arakidonihappo, hapettuu lipoksigenaasientsyymin vaikutuksesta epoksidirenkaan sisältäväksi LTA4:ksi. Tämä yhdiste on hyvin reaktiivinen ja reagoi veden kanssa leukotrieeni-A4-hydrolaasin katalysoimana LTB4:ksi. Tämä leukotrieeni on rakenteeltaan tyydyttymätön dihydroksikarboksyylihappo. LTB4 toimii esiasteena niin kutsuttujen kysteinyylileukotrieenien eli LTC4:n, LTD4:n ja LTE4:n muodostumiselle. LTC4:ää muodostuu, kun glutationi-S-transferaasi liittää glutationin LTB4:ään. LTD4:ä ja LTE4:ä muodostuvat LTC4:stä peptidaasientsyymien vaikutuksesta.[1][2][3][4]

Biologinen vaikutus

Leukotrieenit sitoutuvat niille erikoistuneisiin reseptoreihin soluissa. LTB4 on tärkeä tulehduksen välittäjäaine. Se muun muassa aktivoi T-imusoluja ja jyvässoluja, ohjaa näitä kohti tulehduspesäkkeitä soluissa ja aktivoi eräiden entsyymien ja välittäjäaineiden vapautumista. Kysteinyylileukotrieenien tärkein vaikutusmekanismi on lihasten supistuksen aikaansaaminen. Allergisen reaktion ja erityisesti astman yhteydessä kysteinyylileukotrieenien tuotanto on suurta ja tämä aiheuttaa keuhkoputken ahtautumista ja hengitysoireita. Leukotrieenien synteesiä estäviä ja leukotrieenireseptoreihin vaikuttavia yhdisteitä käytetään astmalääkkeinä. Tällaisia ovat esimerkiksi montelukasti ja tsafirlukasti.[1][2][3][4]

Lähteet

  1. ↑ a b c Thomas Scott,Eric Ian Mercer: Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology, s. 357–358. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3110145359 (englanniksi)
  2. ↑ a b c Eeva Moilanen, Hannu Kankaanranta ja Jukka Martio: 19. Eikosanoidit ja tulehduskipulääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 30.5.2017.
  3. ↑ a b c Chung-Eun Ha, N. V. Bhagavan: Essentials of Medical Biochemistry, s. 293–295. Academic Press, 2011. ISBN 978-0-12-095461-2 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 30.5.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b c David E. Metzler,Carol M. Metzler: Biochemistry: the chemical reactions of living cells, s. 1210. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-492540-3 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 30.5.2017. (englanniksi)