Leopold II (Toscana)

Leopold II, Giuseppe Bezzuolin maalaama muotokuva noin vuodelta 1840.

Leopold II (saks. Leopold Johann Joseph Franz Ferdinand Karl; 3. lokakuuta 1797 Firenze – 29. tammikuuta 1870 Rooma) oli Toscanan suurherttua vuosina 1824–1859. Hän menetti valtakuntansa Italian yhdistymisen seurauksena.[1]

Leopoldin vanhemmat olivat Habsburg-sukuinen suurherttua Ferdinand III ja Molempain Sisiliain prinsessa Maria Luisa (1773–1802), Itävallan keisari Frans I oli hänen setänsä.[2] Leopold tuli hallitsijaksi isänsä kuoltua vuonna 1824. Hän toteutti hallinnossa ja koululaitoksessa liberaaleja uudistuksia, joiden ansiosta hän sai maineen yhtenä Italian edistyksellisimmistä hallitsijoista. Vallankumousvuonna 1848 Leopold antoi valtakunnalleen perustuslain 17. helmikuuta, ensimmäisten joukossa Italiassa. Yleisen mielipiteen painostuksesta hän lähetti toscanalaisia joukkoja sotaan Itävaltaa vastaan. Kun vallankumous Toscanassa vaikutti radikalisoituvan, hän lähti tammikuun lopussa 1849 maanpakoon ja siirtyi vallankumousta myöskin paenneen paavi Pius IX:n suojiin Gaetan linnoituskaupunkiin.[1][3] Toscana julistettiin välillä tasavallaksi, mutta sotilaallisten tappioiden jälkeen kansalliskokous kutsui huhtikuussa 1849 suurherttuan takaisin. Leopoldin pyynnöstä Itävallan joukot valtasivat Toscanan toukokuussa 1849 ja tukahduttivat vallankumouksen. Leopold itse palasi valtakuntaansa vasta heinäkuun lopussa. Itävallan miehitys Toscanassa jatkui vuoteen 1855.[1][2]

Kääntyminen vastavallankumoukselliseksi ja tukeutuminen itävaltalaisiin miehitysjoukkoihin romahduttivat Leopoldin kansansuosion. Lisäksi hän hajotti parlamentin syyskuussa 1850 ja peruutti antamansa perustuslain toukokuussa 1852. Hän kieltäytyi liittymästä vuonna 1859 uuteen sotaan Itävaltaa vastaan, mutta arvatessaan uuden vallankumouksen olevan ovella hän lähti uudelleen maanpakoon 27. huhtikuuta. Leopold ilmoitti 21. heinäkuuta 1859 luopuvansa kruunusta poikansa Ferdinand IV:n hyväksi, joka ei tosiasiassa koskaan päässyt hallitsemaan valtakuntaansa.[1][3] Leopold asui tämän jälkeen maanpaossa Itävaltaan kuuluneessa Böömissä. Hän kuoli vuonna 1870 ollessaan matkalla Roomassa ja hänet haudattiin Habsburgien perinteiseen hautapaikkaan Wienin Kapusiinikirkon Keisarilliseen kryptaan.[2]

Leopold II:n ensimmäinen puoliso oli Saksin prinsessa Maria Anna, joka kuoli vuonna 1832. Hänen toinen puolisonsa oli Molempain Sisiliain kuninkaan Frans I:n ja tämän toisen puolison Espanjan infanta Maria Isabellan tytär prinsessa Maria Antonia (1814–1898). Heille syntyi 10 lasta, heidän poikiaan olivat suurherttua Ferdinand IV ja arkkiherttua Juhana.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Leopold II (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 4.9.2017.
  2. ↑ a b c Martin Mutschlechner: Tuscany as a Habsburg secundogeniture (englanniksi) The World of the Habsburgs. Viitattu 4.9.2017.
  3. ↑ a b Nordisk familjebok (1912), s. 207 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 4.9.2017.

Aiheesta muualla