Leipsoí sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren itäosassa. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Arkoí pohjoispuolella, Léros eteläpuolella ja Pátmos länsipuolella. Agathonísi sijaitsee kauempana koillisessa ja Farmakonísi idässä.
Saaren rantaviivan pituus on 39 kilometriä.[3] Sen korkein kohta on Skáfi (277 metriä). Saari kuuluu Natura 2000 -verkoston piiriin.[1]
Saarelle pääsee lautalla Ateenan kupeessa sijaitsevasta Pireuksesta, josta matka-aika on 12 tuntia. Lisäksi lautat, katamaraanit ja kantosiipialukset liikennöivät Leipsoíltä lähisaarille.[4] Lähin kansainvälinen lentokenttä on Kosilla, jonne on katamaraanilla noin kolmen tunnin matka.[5]
Leipsoí kuuluu hallinnollisesti Leipsoín kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[2] Saaren ainoa väestörekisteröinnissä tilastoitu asutus on sen pääkylä ja satama Leipsoín kylä (790 asukasta),[2] joka sijaitsee luonnonsatamalahdessa saaren etelärannikolla.
Historia
Saaren ensimmäiset asukkaat olivat kaarialaiset, jotka saapuivat Leipsoílle noin vuonna 1200 eaa. Doorilaiset asuttivat Leipsoín kaarialaisten jälkeen. Leipsoín kylän ja akropoliin välillä sijaitsee hautausmaa, jota käytettiin klassisella ja roomalaisella ajalla.[6]
Johanniittain ritarikunta valloitti Leipsoín vuonna 1308 ja vuonna 1522 saari joutui osaksi Osmanien valtakuntaa. Joidenkin lähteiden mukaan kreetalaisia pakeni Leipsoílle, kun osmanit olivat saaneet koko Kreetan hallintaansa vuonna 1669.[6]
Italia valloitti Leipsoín ja muun Dodekanesian Kastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912.[6][7]Saksalaiset miehittivät saaren vuonna 1943 ja vuonna 1945 Britannia otti Leipsoín hallintaansa. Osaksi Kreikkaa saari liitettiin vuonna 1948.[6]
Lähteet
↑ abcKostopoulos, Dimitrios; käännös Papaioannou, Helen: Leipsoi ΙΔΡΥΜΑ ΜΕΙΖΟΝΟΣ ΕΛΛΗΝΙΣΜΟΥ (Foundation of the Hellenic World). Viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
↑ abcdeKostopoulos, Dimitrios; käännös Papaioannou, Helen: Leipsoi: History ΙΔΡΥΜΑ ΜΕΙΖΟΝΟΣ ΕΛΛΗΝΙΣΜΟΥ (Foundation of the Hellenic World). Viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
↑Chilton, Lance; Dubin, Marc; Bapst, Don; Ellingham, Mark; Fisher, John; Jansz, Natania: The Rough Guide to the Greek Islands, s. 315. Rough Guides, 2004. ISBN 184353259XTeoksen verkkoversio (viitattu 7.2.2010). (englanniksi)