Laura Maria Harmaja (o.s. Genetz; 16. syyskuuta 1881 Hämeenlinna – 18. tammikuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen taloustieteilijä ja kirjailija. Hän oli kotitaloustieteen uranuurtaja Suomessa.

Harmajan vanhemmat olivat senaattori Arvid Oskar Gustaf Genetz ja Julia Eva Maria Arppe. Päästyään ylioppilaaksi vuonna 1900 hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1905 ja maisteriksi 1907.

Laura Harmaja toimi opettajana Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa 1913–1916 ja 1920–1923, Helsingin kauppiaskauppakoulussa 1915–1918, Suomalaisessa jatkoopistossa 1914–1923 sekä Helsingin kasvatusopillisessa talouskoulussa (sittemmin Kotitalousopettajaopisto) 1915–1951. Hän hoiti Helsingin yliopiston kodin taloustieteen professuurin opetustehtäviä 1947–1950.

Laura Harmaja oli Kotiliesi-lehden toimituskunnan jäsen 1922–1954, Suomen naisten kansallisliiton ja Suomen naisyhdistyksen varapuheenjohtaja sekä Kasvatusopillisen talouskoulun säätiön johtokunnan ja Suomen kotitalouskeskuksen puheenjohtaja.

Laura Harmaja oli naimisissa vuodesta 1906 taloustieteilijä ja professori Leo Harmajan kanssa. Heidän lapsiaan olivat:

• Outi Eeva Fredrika Talvitie (1911–1936)
• runoilija Saima Rauha Maria Harmaja (1913–1937)
• talvisodassa kaatunut lentäjä ja kirjailija Tapani Kaarle Arvid Harmaja (1917–1940)
• päätoimittaja Kirsti Hilja Julia Toppari (1923–2018).

• Robert Owen yhteiskunnallisen uudistuksen tienraivaaja. Elämänkertoja 15. Kansanvalistusseura, Helsinki 1906.
• Johannes Conrad: Kansantalouspolitiikka. Laura ja Leo Harmajan suomentama ja maamme oloja esittävillä lisäyksillä täydentämä. 4 nidosta. WSOY 1911–1913.
• Kansantaloustieteen oppikirja, kirjoittajat Laura ja Leo Harmaja. Suomen liikemiesten kauppaopiston julkaisuja 16. Otava 1914, 2. täyd. painos 1918, 3. uud. painos 1925, 4. laaj. painos 1940, 5. uud. painos 1946.
• Kansantalouden pääpiirteet. Kirjoittajat Laura ja Leo Harmaja. Otava 1915, 2. täyd. painos 1919, 3. täyd. painos 1924, 4. täyd. painos 1929, 5. uud. painos 1943, 6. uud. painos 1948.
• Kaupunkilaiskodin menot 1: Emännän tilikirja. WSOY 1915, 2. painos 1919, 3. painos 1931.
• Kaupunkilaiskodin menot 2: Palvelijan tilikirja. WSOY 1915, 2. painos 1923.
• Perheen tulot ja menot: Vähäväkisten tilikirja. WSOY 1916, 2. painos 1926.
• Katsaus kunnalliselämään: Kunnallistiedon ensi alkeita: kunnallislakien uudistamisen johdosta. WSOY 1918.
• Lasten juttuja. Kuvittanut Vivi Munsterhjelm. Otava 1919.
• Pienokaisia. Otava 1920.
• Nykyajan kulutuspolitiikan tehtäviä. Yhteiskuntataloudellisia kirjoituksia 18. Kansantaloudellinen yhdistys, Helsinki 1921.
• Salakieli ynnä muita tarinoita, lastenkirja. WSOY 1921.
• Esko ja emaljikattila ynnä muita tarinoita, lastenkirja. WSOY 1925.
• Kansantaloustiede. Kirjoittaneet Laura ja Leo Harmaja. Liike-elämä, Kaupan ja teollisuuden tietokirja 2. Otava 1925.
• Kotitalous nykyajan yhteiskunnassa. WSOY 1925, 2. painos 1927.
• Perheenemännän taloudellinen tehtävä. Kotilieden kirjasto 19. WSOY 1928.
• Emännän pakinoita. Kotilieden kirjasto 30. WSOY 1930.
• Kodin kirjanpito: Etupäässä palkannauttijain käytettäväksi. WSOY 1933.
• Kotilieden tilikirja. WSOY 1933, 2. painos 1938, 5. painos 1946.
• Saima Harmaja: Kootut runot ja kehitys runoilijaksi päiväkirjaotteiden valossa. Toimittanut Laura Harmaja. WSOY 1938, 2. täyd. painos 1942, 4. painos 1944, 8. painos 1948.
• Kotitalous kansantalouden osana. Julkaissut Kansantaloudellinen yhdistys. Kansantaloudellinen käsikirjasto. WSOY 1946.
• Muistoalbumi ynnä muita juttuja lapsista. Laura Harmajan aikaisemmista kokoelmista koonnut ja painokuntoon saattanut Kirsti Toppari. Kuvitus Maija Karma. WSOY 1951.

• Laura Harmaja SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)^{[vanhentunut linkki]}
• Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961.
• Tiedenaiset: Laura Harmaja.
• Teoslista Fennica-tietokannasta

• Löyttyniemi, Leena: Harmaja, Laura (1881–1954). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.