Lassen Volcanicin kansallispuisto (engl.Lassen Volcanic National Park) on yhdysvaltalainen, 9. kesäkuuta vuonna 1916 perustettu kansallispuisto. Se sijaitsee Yhdysvaltain Kalifornian osavaltiossa. Kansallispuisto ulottuu 429 km² laajuiselle alueelle, ja sitä hallinnoi Yhdysvaltain National Park Service. Puiston kuuluisin nähtävyys on alueella sijaitseva tulivuori Lassen Peak.
Alkuperäisamerikkalaiset heimot asuttivat nykyisen Lassenin kansallispuiston aluetta ennen eurooppalaisten uudisasukkaiden saapumista alueelle. Lassenissa elivät muun muassa Maidu-, Atsugewi-, Yana- ja Yahi-intiaaniheimot. Maidut asuttivat itä- ja eteläalueita, Atsugewit pohjoisia seutuja. Yanat ja Yahit elivät länsialueilla. Heimot tiesivät Lassen Peak -vuoren olevan "täynnä tulta", eli olevan vulkaanisesti aktiivinen, ja uskoivat sen jonakin päivänä purkautuvan. [1]
Metsästäjä Peter Skene Ogdenin oletetaan olleen yksi ensimmäisiä eurooppalaisia Lassenin alueella. Hän saapui alueelle 1800-luvulla. Hänen jälkeensä tuli useita muitakin, jotka antoivat jokainen uuden nimen nykyiselle Lassen Peakille. Aikanaan enemmänkin eurooppalaisia saapui Lasseniin. He tosin käyttivät aluetta vain läpikulkureittinä matkallaan Kalifornian hedelmällisempään Sacramento Valleyyn. Eräs uudisasukkaiden oppaana toimiva mies oli tanskalainen Peter Lassen, joka oli jo pitkään tutkinut Lassenia ympäröiviä seutuja ja tunsi ne tarpeeksi hyvin voidakseen opastaa ihmisryhmiä alueen läpi. Lassen Peak ja kansallispuisto nimettiin myöhemmin hänen mukaansa. [1]
1840-luvun loppupuolella alkanut kultaryntäys aiheutti paljon vahinkoa muun Kalifornian luonnolle ja eläimistölle, mutta syrjäinen Lassen ei siitä kärsinyt. Esimerkiksi kaivostoiminnasta tuli kuitenkin alueen tärkeä tulonlähde karjankasvatuksen ja puunhakkuun lisäksi. 1860-luvulla Lassenin geologisia ilmiöitä alettiin tarkemmin tutkia; muun muassa metsästäjä Kendall Vanhook Bumpass tutki alueen suurinta tuliperäistä ilmiötä, joukkoa kuumia lähteitä ja kuumia muta-altaita, joka sai sittemmin nimekseen Bumpassin helvetti (engl.Bumpass Hell). Nimen kerrotaan johtuneen siitä, että sen löytäjä Kendall Bumpass sattui loukkaamaan jalkansa aluetta tutkiessaan, ja palattuaan retkeltään hän tästä ärtyneenä kuvaili ystävilleen paikkaa "helvetiksi". [1][2]
Lassenia alettiin ensin suojella Lassen Peakin metsiensuojelualueena (engl.Lassen Peak Forest Preserve). Vuonna 1907 presidenttiTheodore Roosevelt julisti Lassen Peakin Yhdysvaltain kansalliseksi suojelumonumentiksi. Suojelumonumentti ei vielä silloin käsittänyt koko nykyisen kansallispuiston aluetta. Toinen alueelle perustettu suojelumonumentti suojeli Cinder Conea, vulkaanista tuhkakartiota. Vuonna 1916 nämä kaksi suojelumonumenttia ja niiden lähialueet yhdistettiin ja kohotettiin kansallispuiston asemaan.
Vuosina 1914–1921 Lassen Peak-tulivuori purkautui muutaman kerran. Purkauksen seurauksena maanpinnalle nousi laavaa ja tuhkaa. Ne tuhosivat useita Lassenin rakennuksia. Tulivuorta on siitä lähtien tarkkailtu. Vuoden 1980 St. Helens -tulivuoren purkautuminen tehosti valvontaa entisestään Lasseninkin alueella.
Geologia
PlioseenikaudellaSierra Nevadan vuoriston kohoaminen ja alueen vulkaaninen toiminta nostattivat yhdessä laharin, pyroklastisen virran, joka muodosti lopulta niin sanotun Tuscanin muodostelman. Nykyään muodotelma ei ole näkyvissä missään puiston osassa, sillä se jää hieman maanpinnan alle. Plioseenikaudella syntyi useita "laavakenttiä", kun basalttisetlaavavirrat peittivät alueita. Myöhäisellä plioseenikaudella ja pleistoseenikaudella basalttinen laava-alue peittyi andesiittisella laavalla. Andesiittilaava peitti lisäksi puiston lounaisalueen, ja pitkään puisto olikin kuin yksi suuri laavakenttä. Nykyisen puiston itäpuolella basalttinen laava purkautui ja muodosti matalia kukkuloita, jotka myöhemmin eroosion johdosta kuluivat lähes olemattomiin. [3]