Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Lappajärvi-liike. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kapina-sana on Lappjärven tapahtumien valossa väärä termi rikoslain mukaan [1]
Niskan silta ja pato vuonna 1962.
Lappajärven patokapinassalappajärveläisistä koostunut kansanliike rakensi 2. toukokuuta 1979 niin sanotun kansanpadon, estääkseen Lappajärven pinnan alenemisen, Ähtävänjoen ylittävän Niskan sillan alle. Lappajärveläisten mielestä kysymys oli siitä, kenelle kuuluvat Lappajärven nautintaoikeudet, lappajärveläisille asukkaille vai Ähtävänjoen varrella asuville. Ähtävänjoen voimalaitokset saivat vesivoimansa Lappajärven laskuvedestä.
Kansanhuoltoministeriö myönsi 15. joulukuuta 1939 Ähtävänjoen varrella toimineille sähköyhtiöille luvan säännöstellä Lappajärven veden pintaa ja juoksutusta voimaloiden tarpeet huomioon ottaen. Ensimmäinen säännöstelysuunnitelma otettiin käyttöön ja se palveli, vesihallituksen kirjelmän mukaan, ”lähinnä alajuoksun voimataloutta, uittoa ja järvien ranta-alueiden kuivatusta”. Lappajärven virkistyskäytön edellytyksiä pyrittiin parantamaan uudella suunnitelmalla, joka otettiin käyttöön vuonna 1975. Suunnitelma ei kuitenkaan tuonut toivottua parannusta järven vesitilanteeseen.
Paikallisten asukkaiden mukaan vedenpinta laskettiin liian alas. Korte- ja heinäkasvit olivat alkaneet vallata matalimpia ranta-alueita, rantakasvillisuus alkoi lahota ja veden laatu heikkeni. Monena 1960–1970-luvun keväänä perinteinen tulva jäi tulematta.
Asiasta valitettiin, mutta valituksia ei otettu huomioon.
Kansanpadon rakentaminen
Vuonna 1979 kevättulva jäi jälleen tulematta. Ennen padon rakentamista yksityiset kansalaiset kävivät kunnantalolla kertomassa, että tavalliset lappajärveläiset ryhtyvät toimenpiteisiin asiassa.
2. toukokuuta 1979 jokaisesta Lappajärven kylästä lähti traktori- ja autokaravaani, joka vei kivikuormia Niskan sillalle ja kippasi lastin jokeen padoksi. Paikalla oli myös median edustajia. Padon teko ajoitettiin tarkoituksella tuolle päivämäärälle koska seuraavana päivänä oli vesihallituksen tilaisuus Lappajärven säännöstelysuunnitelmista. [1] Seuraavana päivänä Lappajärven koululaiset osoittivat mieltä padon puolesta. [2]
Poliisitutkinta
Rakennettu pato oli laiton, ja vesihallitus ilmoitti asiasta poliisiviranomaisille. Asiaa alkoi tutkia keskusrikospoliisi.
Lappajärven kunnan arkistosta löytyneestä selonteossa kerrotaan: ”Kun noin 300 henkilöä oli ilmoittautunut keskusrikospoliisille kuulusteluun Lappajärven padonrakentajina, kuulusteluissa oli ollut jo yli 100 padonrakentajaa ja lisäksi kuulusteluihin pyrkivät ilmoittivat, että arviolta noin 1 600 henkilöä oli vielä tulossa ilmoittautumaan, keskusrikospoliisi teki johtopäätökset, että heillä ei ole aikaa kuulla kaikkia padonrakentajia.
He päättivät lopettaa heti kaikki kuulustelut eikä heitä sen jälkeen paikkakunnalla enää nähty.”[3]
Vaasan läänin poliisitarkastaja lääninsyyttäjänä päätti 26. syyskuuta 1979 olla nostamatta syytteitä asiassa.[3]
Kansanpadon purku
Viranomaiset päättivät purkaa laittomaksi todetun padon, mutta kukaan paikkakunnan urakoitsijoista ei ottanut tehtävää hoitaakseen. Urakoitsija löytyi Laihialta ja paikalla oli poliisiauto valvomassa, etteivät lappajärveläiset estäisi työn suorittamista. Kansanpadon purkupäivänä oli Niskan sillan lähelle pystytetty banderolli, jossa luki ”Uusi pato, jos tarvitaan.” [4]
Tilanne kansanpadon purkamisen jälkeen
Pato vuonna 2015.
Kansanpadon rakentamisen jälkeen Lappajärven kunta järjesti 22. elokuuta 1979 neuvottelutilaisuuden, johon osallistui muun muassa kunnan päättäjiä ja akateemikko Kustaa Vilkuna. Pohjanmaalla hyvin arvostettu Vilkuna kertoi mielipiteenään, että paikallisella väestöllä on oikeus taistella järvensä tilan parantamisen puolesta, sillä järvi on paikalliselle väestölle kautta aikain antanut sellaiset nautintaoikeudet, joiden poistaminen tai kaventaminen ei saisi tulla nytkään kysymykseen.[3] Hän myös lupasi omalta osaltaan ajaa asiaa käymällä tarvittaessa asiaa hoitavien viranomaisten luona.
Padon rakentamisen jälkeen on vesitilanne Lappajärvessä parantunut.
Kulttuuria
Antti Tuurin kirjoittama kirja Kertomus järvestä julkaistiin syksyllä 1981, kirjassa kerrotaan Lappajärven säännöstelyn historiasta ja patokapinasta. [5] Kesällä 1991 esitettiin Lappajärven musiikkipäivillä Antti Tuurin kirjoittama ja Kalevi Ollin säveltämän Pato-oopperan ensimmäinen osa. [6] Niskan sillan juurelle paljastettiin patokapinan muistolaatta toukokuussa 1996. [7] Patokapinaa sivutaan myös Yleisradion vuonna 2012 esittämässä Petteri Saarion ohjaamassa Järviemme helmet -dokumenttisarjassa. [8] Vuosina 2019 ja 2021 Lappajärven kotiseutumuseossa järjestettiin kesänäyttelynä patokapina-näyttely. [9][10]
