Lapinvuokon varsi on alapäästään puutunut, ja lapinvuokko on maata pitkin suikertava varpu. Se muodostaa tiheitä mattomaisia kasvustoja kasvattamalla haaroja, joiden pituus on 20–50 senttimetriä.[2][6]
Lehdet
Lapinvuokon talvehtivat lehdet kasvavat tyvellä ruusukkeena. Niillä on pitkähkö ruoti. Lehtilapa on 10–30 millimetriä pitkä. Muodoltaan ne ovat pitkänomaisen soikeita, nyhälaitaisia, laidat alaspäin kääntyviä. Alta lehdet ovat tiheän valkoisen karvan peittämiä. Päältä ne ovat vihreitä ja nahkeita.[2][6] Ne muistuttavat pienikokoisia tammen lehtiä, mistä tulee niiden tieteellinen nimi Dryas, joka klassisella kreikan kielellä on pieni tammi.[2]
Kukat
Kaksineuvoiset kukat ovat yksittäin 5–12 senttimetriä korkean vanan päässä. Ne ilmestyvät kesä–heinäkuun aikana. Vana on hennon karvan peittämä. Lapinvuokon kukassa on kahdeksan terälehteä, mikä käy ilmi myös sen tieteellisestä lajinimestä. Valkoisten terälehtien pituus on noin 8–15 millimetriä. Verhiössä on kahdeksan hentokarvaista vihreää lehteä. Heteitä on paljon kuten myös emejä. Emiö on erilehtinen.[2][6]
Lapinvuokkoa kasvaa runsasravinteisilla tunturikankailla usein runsaana laajoja kasvustoja muodostaen. Karummilla kankailla se menestyy heikommin. Sitä kasvaa myös jokin verran kalliopengermillä ja sorakoissa. Lapinvuokkoa saattaa tavata joskus metsävyöhykkeelläkin. Lapinvuokko on kalkinsuosija.[2][6] Lapinvuokon epäillään olevan yksi tunturikirjosiiven (Pyrgus andromedae) ravintokasveista. Lajin on nähty munivan lapinvuokolle, mutta Suomessa ei ole sen toukkia havaittu kasvilta.[7][8] Lapinvuokolla näyttää olevan myös oma juurisienensä, lapinvuokkorousku (Lactarius dryadophilus)[9].
.jpg)
