Langhe on kuuluisa viineistään, juustoistaan ja tryffeleistään – erityisesti Alban valkoisista tryffeleistä. Maaseutu 1900-luvun alkupuolen asussaan, on näkyvästi esillä Beppe Fenoglion ja Santo Stefano Belbossa syntyneen Cesare Pavesen kirjoituksissa.
Osa Langhesta merkittiin 22. kesäkuuta 2014 Unesconmaailmanperintöluetteloon[1] sen kulttuurimaisemien ja pitkän viininviljely- ja viininvalmistusperinteiden ansiosta, joita on kehitetty ja mukautettu nykypäiviin asti. Ne ovat todisteita erittäin kattavasta sosiaalisesta, maaseutu- ja kaupunkimaailmasta sekä kestävistä talousrakenteista. Ne sisältävät useita harmoniassa koottuja elementtejä, jotka kuvastavat Langhen historiaa ja ammatillisia osaamista.
Sen viinitarhat ovat erinomainen esimerkki ihmisen luonnollisesta vuorovaikutuksesta ympäristönsä kanssa. Viininviljelyn pitkän asiantuntemuksen ja maltillisen kehityksen perusteella on toteutettu rypälelajikkeiden paras mahdollinen sopeuttaminen maaperään, jossa on erityisiä maaperä- ja ilmastokomponentteja, mikä jo itsessään vaatii merkittävää asiantuntemusta ja on muodostunut siten kansainvälisesti tunnustetuksi huippulaaduksi. Viininviljelymaisema ilmentää myös erinomaisia esteettisiä arvoja, mikä tekee siitä eurooppalaisten viinitarhojen arkkityypin.
