Alue oli alun perin osa Lappeenrannan Suurta esikaupunkia, joka syntyi 1700-luvun lopulla, kun siviiliasutusta siirrettiin linnoituksen ulkopuolelle. Vuonna 1857 Suurta esikaupunkia laajennettiin Kaupunginlahden itäpuolelle, ja samalla se jaettiin nykyisiksi Keskuksen ja Kylpylän kaupunginosiksi. Luoteessa oli Pieni esikaupunki eli nykyinen Pallo.[1][2][3]
Ainonkadun varrella sijaitseva Lappeenrannan kylpylä perustettiin vuonna 1824, ja nykyinen rakennus valmistui vuonna 1912. Seuraavana vuonna sen viereen rakennettiin kasino kylpylävieraiden käyttöön.[1] Vuodelta 1891 on vanha panimo, joka siirtyi Hartwallin omistukseen vuonna 1966, lakkautettiin vuonna 1993 ja on sittemmin muutettu asuin- ja toimistokäyttöön.[1][4] Sisämaassa Valtakadulla ovat Lappeenrannan ensimmäinen kivinen asuinkerrostalo Saimaanlinna vuodelta 1938 sekä Elokuva Luotolan elokuvateatterit Kino-Aula (1938) ja Nuijamies (1954).[1][5] Koulukadun ja Anni Swanin kadun kulmassa sijaitsee Platanin talo, joka on vuonna 1927 valmistunut klassistinen puurakennus.[6] Keskusta-alueen nuorisoa palvelee nuorisotila Monari.[1]
Kaupunginosaan kuuluu myös pitkulainen Halkosaari,[2] jonka päässä on alun perin vuonna 1895 rakennettu paviljonki.[7] Osana satama-aluetta ovat Maalaisten laiturin ja Kasinon rannan vierasvenesatamat ja Halkosaaren–Ainonkadun pienvenesatama.[2][8][9]
Kylpylän asutus on kerrostalovaltaista.[1] Kylpylän tilastoalueella on 1 107 asukasta.[10]
Kaupunginosaa rajaavat Saimaa pohjoisessa, Kimpisenkatu ja Anni Swanin katu idässä, Pormestarinkatu etelässä ja Kirkkokatu lännessä. Kylpylän naapurikaupunginosia ovat Kimpinen, Taikinamäki, Peltola ja Keskus.[2]
