Kultakynsimö (Draba alpina) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisten alueiden keltakukkainen kynsimölaji. Suomessa laji on hyvin harvinainen Käsivarren tuntureiden kasvi ja se on rauhoitettu luonnonsuojelulailla.[2] Se on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi.[3]
Ulkonäkö ja koko
Monivuotinen kultakynsimö kasvaa 5–15 cm korkeaksi. Sen varsi on haaraton, lehdetön ja kukkaperiä myöten karvainen. Tummanvihreät lehdet ovat suikeita tai pitkulaisia, ehytlaitaisia ja niukkakarvaisia. Lehdet ovat ruusukkeena kasvin tyvellä. Kukissa on neljä hohtavankeltaista terälehteä, ja ne kasvavat terttumaisena kukintona lehdettömän kukkavarren päässä. Kultakynsimö kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Lidut ovat alle sentin pituisia, siirottavia, kaljuja ja selväotaisia. Kultakynsimö on ainoa Suomen tuntureilla esiintyvistä kynsimölajeista, jonka kukinto on keltainen.[4]
Levinneisyys
Kultakynsimö on arktis-alpiininen, sirkumpolaarinen kasvi. Sitä tavataan Ruotsin ja Norjan tunturiseuduilla, Kuolan niemimaalla, Pohjois-Venäjän ja Siperian arktisilla alueilla, Alaskassa, Pohjois-Kanadassa, Grönlannissa, Islannissa ja Huippuvuorilla.[5] Suomessa kultakunsimöä on tavattu ainoastaan Käsivarren Lapin luoteisosan suurtuntureilla Mallalla ja Saanalla.[6] Lajin epäillään hävinneen Mallan luonnonpuistosta poronhoidon loputtua, kun kasvuympäristö on kasvanut umpeen.[7]
Elinympäristö
Kultakynsimö on keskipaljakan kasvi. Suomessa sitä tavataan noin 900 metrin korkeudella varjoisilla, kosteilla kallioilla lumenviipymien reunamailla. Kultakynsimö on kalkinsuosija.[6]
Lähteet
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Väre, Henry: Kultakynsimö. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 134–135.
Viitteet
Aiheesta muualla
