Kreikka yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa

Sija                   Yhteensä
22. 11 7 11 29

Kreikka on osallistunut yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman Euroopan-mestaruuskilpailuihin ensimmäisistä kisoista, vuodesta 1934 lähtien. Se on saavuttanut yhteensä 29 mitalia, joista 11 on kultaa. EM-kisojen mitalitilastossa se on 22. sijalla. Kreikan pääkaupunki Ateena toimi EM-kilpailujen isäntäkaupunkina vuosina 1969 ja 1982.

Kreikalle Euroopan-mestaruuden ovat voittaneet Ateenassa 1982 keihäänheittäjä Anna Veruli, Budapestissa 1998 kolmiloikkaaja Olga Vasdeki, Münchenissä 2002 Konstantinos Kenteris 200 metrin juoksussa, Ekaterini Thanu 100 metrin juoksussa, Ekateríni Vóggoli kiekonheitossa ja albanialaissyntyinen Mirela Maniani keihäänheitossa, Göteborgissa 2006 Periklis Iakovakis 400 metrin aitajuoksussa, Amsterdamissa 2016 Aikateríni Stefanídi seiväshypyssä sekä Berliinissä 2018 Miltiádis Tentóglou pituushypyssä, Aikateríni Stefanídi seiväshypyssä ja Paraskeví Papahrístou kolmiloikassa. Maan ensimmäinen EM-kisamitalisti oli Torinossa 1934 pronssia 400 metrin aitajuoksussa saavuttanut Hristos Mantikas.

Kreikan menestys kisoittain

Yksittäisistä EM-kisoista Kreikka on menestynyt parhaiten Münchenissä 2002 ja Berliinissä 2018. Molemmilla kerroilla se sijoittui maiden välisessä mitalitaulukossa viidenneksi. Ensimmäisissä kotikisoissaan vuonna 1969 Kreikka jäi ilman mitaleja; parhaana isäntämaan edustajana seiväshyppääjä Hristos Papanikolau sijoittui neljänneksi. Toisissa kotikisoissaan vuonna 1982 maa sai kaksi mitalia, molemmat naisten keihäänheitosta.

Helsingin EM-kilpailuissa 2012 Kreikan ainoa mitalisti oli pronssia saavuttanut seiväshyppääjä Nikolía Kiriakopoúlou. Lisäksi maa saavutti viisi pistesijaa. Zürichissä 2014 hopeamitalin saavuttivat pituushyppääjä Loúis Tsátoumas ja seiväshyppääjä Aikateríni Stefanídi. Amsterdamissa 2016 Aikateríni Stefanídi hyppäsi seiväshypyssä kultaa ja Paraskeví Papachrístou kolmiloikassa pronssia. Berliinissä 2018 kultaa voittivat Miltiádis Tentóglou pituushypyssä, Ekateríni Stefanídi seiväshypyssä ja Paraskeví Papahrístou kolmiloikassa, hopeaa saavuttivat María Belibasáki 400 metrin juoksussa ja Nikoléta Kyriakopoúlou seiväshypyssä ja pronssille ylti Dimítros Tsiámis kolmiloikassa.

Kisapaikka ja -vuosi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Sijoitus
mitalitilastossa
1934 Torino 0 0 1 1 13.
1938 Pariisi / Wien 0 0 0 0 –
1946 Oslo 0 0 0 0 –
1950 Bryssel 0 0 0 0 –
1954 Bern 0 0 0 0 –
1958 Tukholma 0 0 0 0 –
1962 Belgrad 0 0 0 0 –
1966 Budapest 0 1 0 1 13.
1969 Ateena 0 0 0 0 –
1971 Helsinki 0 0 1 1 17.
1974 Rooma 0 0 0 0 –
1978 Praha 0 0 0 0 –
1982 Ateena 1 0 1 2 12.
1986 Stuttgart 0 0 0 0 –
1990 Split 0 0 0 0 –
1994 Helsinki 0 0 1 1 22.
1998 Budapest 1 0 2 3 14.
2002 München 4 0 2 6 5.
2006 Göteborg 1 2 0 3 13.
2010 Barcelona 0 0 0 0 –
2012 Helsinki 0 0 1 1 26.
2014 Zürich 0 2 0 2 17.
2016 Amsterdam 1 0 1 2 14.
2018 Berliini 3 2 1 6 5.
Yhteensä 11 7 11 29 22.

Lähteet