Finn-Stroi-yhteenliittymän rakentama kerrostalo Kostamuksen keskustassa
Kostamus-projekti oli suomalaisten rakennusyritysten NeuvostoliitossaKarjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa vuosina 1977–1985 toteuttama rakennusprojekti, jossa rakennettiin Kostamuksen kaupunki sekä siihen liittyvä kaivoskombinaatti. Kostamus-projekti oli kaikkien aikojen suurin suomalaisvoimin ulkomailla toteutettu rakennusprojekti, ja sen parissa työskenteli vuosittain noin 1 500 suomalaista työntekijää.[1] Merkittävä taustavaikuttaja projektin syntymiseen oli presidentti Urho Kekkonen ja sitä on kutsuttu myös ”Neuvostojohdon lahjaksi Kekkoselle”.[2]
Varsinaisen kaupungin lisäksi suomalaiset rakensivat muun muassa rautamalmirikastamon, joka nykyään tunnetaan nimellä Karelski okatyš. Projektia varten perustettiin kolmentoista suomalaisen rakennusyrityksen yhteenliittymä Finn-Stroi, jonka osakkaat tekivät projektilla miljardivoittoja. Ne mahdollistivat 1980-luvun suomalaisen rakennusalan noususuhdanteen ja osaltaan myös talouden ylikuumenemisen, joka puolestaan edesauttoi Suomen ajautumista syvään lamaan 1990-luvun alussa.[3]
Kostamuksen malmiesiintymä löydettiin jo 1900-luvun alussa, mutta päätös sen hyödyntämisestä tehtiin vasta Neuvostoliiton aikana 1960-luvun lopulla. Presidentti Urho Kekkonen ajoi vahvasti suomalaisten osallistumista kaivoshankkeeseen. Kekkonen oli kotoisin Kainuusta (syntynyt Pohjois-Savossa), josta tuli suurin osa Kostamuksen rakentajista. Suomalaisten mielenkiinto johtui myös Rautaruukin raaka-ainetarpeista, ja yhtiö ostikin myöhemmin Kostamuksesta pellettejä vuosina 1983–2007.[5]
Julkisuuteen Kostamus-projekti tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1971. Ensimmäiset suomalaiset työmiehet aloittivat rakennustöiden valmistelun joulukuussa 1973. Ensin toteutettiin muun muassa Suomen puolelle rakennetut maantie- ja rautatieyhteydet. Tällöin rakennettiin Suomen puolelta, Kontiomäen risteysasemalta Vartiuksen raja-aseman kautta Kostamukseen kulkeva rataosa, joka valmistui vuonna 1976.
Varsinaiset urakkasopimukset allekirjoitettiin kuitenkin vasta keväällä 1977, jonka jälkeen projekti pääsi käynnistymään koko laajudessaan. Kolmessa vaiheessa valmistuneen urakan ensimmäinen osa luovutettiin tilaajalle syyskuussa 1982 ja kaksi seuraavaa vaihetta vuonna 1984.[5]
Yhteensä suomalaiset rakensivat Kostamuksen alueelle muun muassa 80 kilometriä maanteitä ja 44 kilometriä rautatietä sekä 165 kilometriä vesi- ja viemäriputkia. Muita rakennuskohteita oli yhteensä 317. Kostamuksen kaivoskombinaatin lisäksi rakennettiin myös 3 000 kerrostaloasuntoa Kontokkijärven rannalle.[5]
Rakentajat
Kostamus-projektin työntekijät tulivat lähinnä Kainuusta, joka tuolloin kärsi erittäin pahasta työttömyydestä. Esimerkiksi Kuhmosta oli Kostamuksessa enimmillään 650 työläistä.[1] Eniten suomalaisia työntekijöitä oli syksyllä 1979, jolloin heitä oli Kostamuksessa noin 3 700.[5] Projektin on myöhemmin arvioitu tuoneen maakuntaan nykyrahassa laskettuna yhteensä noin 300 miljoonaa euroa.[1]
Suomalaisia rakentajia varten Kostamukseen oli järjestetty omat palvelut, kuten kauppoja, ravintoloita, posti ja pankki. Lisäksi rakentajilla oli muun muassa oma kirjasto, pappi sekä terveysasema. Paikalle rakennettiin myös tanssilava, jossa kävi esiintymässä suomalaisia huippuartisteja. Kaikki rakentajille tarkoitetut palvelut olivat suomalaisten ylläpitämiä ja esimerkiksi kaupoissa myytiin vain Suomesta tuotuja tuotteita.[1]
Maaliskuussa 1980 tapahtui Vartiuksen raja-aseman ja Kostamuksen välisellä maantiellä linja-auto-onnettomuus, jossa sai surmansa kymmenen työmatkalaista.[6]
