Korfu (kaupunki)

Korfu
Κέρκυρα
Korfun kaupunkia.
Korfun kaupunkia.
Kunnallisyksikön sijainti
Kunnallisyksikön sijainti

Korfu

Koordinaatit: 39°37′N, 19°55′E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos,
Länsi-Kreikka ja
Jooniansaaret
Alue Jooniansaaret
Alueyksikkö Korfu
Kunta Keski-Korfu ja Diapontiset saaret
Hallinto
 – Asutustyyppi kunnallisyksikkö,
entinen kunta,
kaupunki
 – Kallikrates-koodi 320101
Väkiluku (2011) 39 674[1]
 – Kaupunki­yhdys­kunta 32 095
 – Kaupunki 24 838
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 491 xx
Suuntanumero(t) 26610
Rekisterikilpi ΚΥ











Korfu (kreik. Κέρκυρα, Kérkyra) on Kreikan kaupunki sekä samanniminen Keski-Korfun ja Diapontisten saarten kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Κερκυραίων, Dimotikí Enótita Kerkyraíon) ja entinen itsenäinen kunta. Se sijaitsee Korfun saarella, Korfun alueyksikössä Jooniansaarten alueella. Koko kunnallisyksikön väkiluku on 39 674 ja varsinaisen Korfun kaupungin väkiluku 24 838 (vuonna 2011). Kaupunki on Korfun saaren pääkaupunki, Korfun kunnan kuntakeskus sekä Jooniansaarten alueen pääkaupunki.[1][2]

Korfun vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Kaupungin muihin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Korfun arkeologinen museo sekä Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi. Korfun kaupungin kunnallisyksikkö käsittää alueen saaren itärannikolla. Siihen kuuluvat myös muun muassa pienet saaret Lazaréto, Pontikonísi ja Vído eli Ptychía.[1] Korfun kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin kolme kilometriä kaupungista etelään.

Historia

Korfun saaren ensimmäisiä kreikkalaisia asuttajia olivat eretrialaiset noin 775–750 eaa. Vuonna 734 eaa. korinttilaiset perustivat nykyisen kaupungin eteläpuolelle Palaiópolin alueelle Korkyran eli Kerkyran siirtokunnan. Siitä tuli merkittävä kaupunkivaltio (polis) ja tärkeä kauppa-asema matkalla Sisiliaan. Korkyra perusti omia siirtokuntia Illyriaan ja Epeirokseen.[3]

Korfun Vanha linnoitus (Palaió Froúrio) ja vanhaakaupunkia.
Korfun Uusi linnoitus (Néo Froúrio).

Rooman valtakuntaan Korfun saari liitettiin vuonna 229 eaa. ja siitä tuli Rooman lähtöasema idän valloitukselle. Korfu jäi valtakunnan jaossa 330-luvulla Itä-Roomaan, mitä seurasi pitkä epävakaa jakso, jonka aikana Korfu vaihtoi usein omistajaa.[3] Kaupungin sijainti muuttui, kun ensimmäinen kaupunki hylättiin ja siirryttiin kahden huipun reunustamalla niemimaalle, jossa Vanha linnoitus sijaitsee nykyään.[4]

Keskiajalla pieni kaupunki kasvoi Vanhan linnoituksen kahden linnoituskukkulan – bysanttilaisen Castel da Maren ja napolilaisen Castel di Terran – ja kaupunginmuurin turvassa. Venetsian tasavalta otti Korfun hallintaansa Napolilta tämän sekasortoisen tilan ansiosta vuonna 1386. Korfu oli Venetsialla noin neljä vuosisataa ja tuona aikana kaupunkia kehitettiin jatkuvasti, mikä kertoi Korfun taloudellisen ja strategisen merkityksen Venetsialle. Vuonna 1537 turkkilaiset piirittivät kaupunkia ja polttivat sen esikaupunkialueita. Tämän jälkeen Korfun linnoituksia vahvistettiin arkkitehti Michele Sanmichelin suunnitelmien mukaan.[4] Kaupungin Uusi linnoitus rakennettiin vuosina 1576–1645.[5]

Campo Formion rauhassa vuonna 1797 Korfu siirtyi Venetsialta Ranskalle, joka kuitenkin vetäytyi saarelta jo kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1799 venäläis-turkkilainen liitouma perusti Jooniansaarille tasavallan, jonka pääkaupunki Korfu oli, ja vuonna 1807 saari siirtyi takaisin Ranskalle. Vuonna 1814 Korfusta tuli Brittiläisen protektoraatin Jooniansaarten yhdysvaltojen pääkaupunki. Seuraavan 50 vuoden ajan Korfu menetti strategista merkitystään. Brittihallinto keskittyi enemmän julkiseen rakentamiseen ja osia linnoituksista purettiin asutusalueiden tieltä.[4]

Jooniansaaret liitettiin vuonna 1864 Kreikan kuningaskuntaan. Tämän jälkeen Korfun linnoitukset purettiin aseista. Saaresta muodostui eurooppalaisen ylimystön suosima lomakohde. Toisessa maailmansodassa vanhakaupunki kärsi pahoin vuoden 1943 pommituksissa. Korfun uudempi kaupunki on laajentunut selvästi 1900-luvun lopussa, kun turismi on ollut koko ajan kasvussa.[4]

Korfu oli itsenäinen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä uudeksi Korfun kunnaksi yhdessä Ágios Geórgioksen, Achílleion, Ereikoússan, Esperíeen, Faíakeen, Kassopaían, Korissían, Lefkímmin, Mathrákin, Meliteieíin, Othonoín, Palaiokastrítsan, Parélioin ja Thinálin kanssa.[6] Vuonna 2019 se tuli Kleisthenes I -suunnitelman myötä osaksi Keski-Korfun ja Diapontisten saarten kuntaa.[7]

Kunnallisyksikön osat

Korfun kunnallisyksikkö muodostuu seuraavista kylä- ja kaupunkiyhdyskunnista ja asutuksista:[1]

Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Alepoú Alepoú 3 149
Evropoúloi Evropoúloi 344
Kanáli Kanáli 4 086
Korfu Gouviá 838
Korfu (Kérkyra) 24 838
Kontokáli 1 660
Kyrá Chrysikoú 563
Lazaréto (saari) 0
Pontikonísi (saari) 0
Potamós 3 840
Vído eli Ptychía (saari) 0
Templóni 356
Yhteensä: 39 674

Lähteet

  1. ↑ a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Advisory Body Evalution (pdf) (s. 2) World Heritage Centre. 11. maaliskuuta 2007. United Nations. Viitattu 30. heinäkuuta 2008. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Advisory Body Evalution (pdf) (s. 3) World Heritage Centre. 11. maaliskuuta 2007. United Nations. Viitattu 30. heinäkuuta 2008. (englanniksi)
  5. ↑ Νέο Φρούριο Κέρκυρας Καστρολόγος. Viitattu 5.11.2021.
  6. ↑ Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
  7. ↑ Οργάνωση και Λειτουργία των συνιστώμενων δήμων του άρθρου 154 του Ν.4600/2019 (Α’ 43) Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 31.8.2020.

Aiheesta muualla