Kleomenes Naukratislainen (m.kreik. Κλεομένης, Kleomenēs, lat. Cleomenes; k. 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen, joka oli kotoisin Naukratiista Egyptistä. Hän toimi Aleksanteri Suuren asettamana Arabian nomoksen nomarkkina maan valtauksen jälkeen.[1][2]
Aleksanteri asetti Kleomeneen nomarkiksi ja Egyptin kaikkien nomosten maksamien verojen hallinnoijaksi vuonna 331 eaa., ennen kuin jatkoi sotaretkeään Egyptistä Persiaan. Jotkut antiikin lähteet esittävät, että Kleomenes olisi ollut koko Egyptin satraappi eli käskynhaltija. Arrianos sanoo kuitenkin selvästi, että muiden nomosten nomarkit olivat itsenäisiä, ja ainoastaan maksoivat veronsa Kleomeneelle. On kuitenkin täysin mahdollista, että Kleomenes lopulta laajensi valtansa koko Egyptin alueelle ja omaksui satraapin arvonimen.[1]
Kleomeneen hallinto kuvataan riistäväksi, ja hänen esitetään toimineen ensisijaisesti rahanhimosta. Riistosta annetaan lukuisia esimerkkejä. Erityisesti muita maita vaivanneen viljapulan aikaan Kleomeneen kerrotaan kieltäneen viljan viennin Egyptistä, mutta kun muut nomarkit huomauttivat, että tämä estää heitä maksamasta tarpeeksi veroja, hän salli viljan viennin, mutta asetti sille suuret vientitullit. Myös muulloin hän puuttui markkinoihin omaksi hyödykseen, ja esimerkiksi eräässä tapauksessa osti viljat niiden hinnan ollessa 10 drakhmaa, ja myi ne eteenpäin 32 drakhmalla. Kerran hän onnistui huijaamaan sotilailtaan yhden kuukauden palkanmaksun vuotta kohden.[1]
Aleksanteri antoi Aleksandrian rakennustöiden valvomisen Kleomeneen tehtäväksi. Kleomenes määräsi läheisen Kanopoksen kaupungin, Aleksandriaa edeltäneen Egyptin merkittävimmän sataman, asukkaat muuttamaan uuteen kaupunkiin. Tämän välttääksen kanoposlaiset antoivat hänelle suuren summan rahaa. Aleksandrian rakennustöiden edetessä Kleomenes vaati kanoposlaisilta lisää rahaa, ja kun nämä eivät voineet maksaa, hän sai tästä syyn siirrättää heidät Aleksandriaan.[1]
Kleomeneen kerrotaan tehneen rahaa myös ihmisten uskonnollisuudella. Krokotiilin surmattua yhden hänen pojistaan hän määräsi kaikki maan krokotiilit tuhottaviksi. Krokotiilit olivat kuitenkin pyhiä eläimiä eräissä nomoksissa, ja pappien kerättyä paljon rahaa niiden säästämiseksi, hän kumosi käskynsä. Toisessa tapauksessa Kleomenes ilmoitti papeille, että pyhäköt ja kulttimenot tulevat liian kalliiksi, ja niitä tulee vähentää. Papit antoivat hänelle temppelien aarteet, ja hän jätti kultit ennalleen.[1]
Aleksanteri sai tiedon Kleomeneen väärinkäytöksistä, mutta joutui jättämään valitukset huomiotta. Palattuaan Babyloniin vuonna 323 eaa. hän kuitenkin kirjoitti Kleomeneelle, ja määräsi häntä rakennuttamaan hienon muistomerkin Hefaistionille, luvaten, että jos tämä tehtäisiin tarpeeksi loistokkaaksi, hän katsoisi väärinkäytöksiä läpi sormien.[1]
Aleksanterin valtakunnan jaossa tämän kuoleman jälkeen Kleomenes päätyi Egyptin hyparkiksi Ptolemaioksen alaisuuteen. Ptolemaios määräsi hänelle kuolemaantuomion vuonna 322 eaa., koska epäili häntä Perdikkaan tukijaksi. Samalla Ptolemaios sai haltuunsa Kleomeneen varat, joiden suuruudeksi mainitaan 8 000 talenttia.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Cleomenes (4)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Arrianos: Anabasis 3.5, 7.23; Arrianos, apud Fotios Cod. 92, s. 69a. 34, ed. Bekker; Deksippos, apud Fotios Cod. 82, s. 64a. 34; Just. 13.4.11; Quintus Curtius Rufus: Historiae Alexandri Magni Macedonis 4.33.5 ; Pseudo-Aristoteles: Taloudenhoidosta (Oeconomica) 2.34, 40; Demosthenes: Dionysodorosta vastaan (Contra Dionysodorus) s. 1258; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.6.3; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 18.14.
