Kirppusara (Carex pulicaris) on Euroopassa kasvava sarakasvi. Suomessa laji on uhanalainen.[2]
Ulkonäkö ja koko
Kirppusara kasvaa 10–25 cm korkeaksi ja se on tiheään mätästävä ja rönsytön. Varret ovat pystyjä ja rihmamaisia, varren tyvitupet ovat väriltään likaisenruskeita. Myös lehdet ovat rihmamaisia ja pituudeltaan lähes varren mittaisia. Kukinto on 1–2,5 cm pitkä tähkä. Tähkän kärki on hedekukkainen ja sen tyviosassa on harvassa 5–10 emikukkaa. Ruskeat tähkäsuomut ovat suippoja, kalvolaitaisia ja pian varisevia. Pullakot ovat sukkulamaisia, suonettomia ja aluksi väriltään ruskeanvihreitä, mutta kypsinä kiiltävän mustanruskeita. Aluksi pullakot ovat pystyjä, mutta kypsyessään asento on alaviisto. Kirppusara kukkii Suomessa heinäkuussa.[3]
Levinneisyys
Kirppusaraa kasvaa ainoastaan Euroopassa. Sen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Espanjasta Alppien kautta Baltiaan, ja pohjoisessa Lounais-Suomeen, Etelä-Ruotsiin ja Norjaan, jossa lajia tavataan rannikolla aina napapiirin korkeudelle saakka. Lisäksi kirppusaraa kasvaa Britteinsaarilla, Färsaarilla ja Islannissa.[4] Suomessa kirppusaraa tavataan nykyään vain Ahvenanmaalta. Turun saaristosta ja Varsinais-Suomesta laji lienee hävinnyt. Mantereella laji on aina ollut hyvin harvinainen, eikä sieltä tunneta kuin muutamia, vanhoja kasvupaikkoja.[5]
Elinympäristö
Kirppusara viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, kuten ohutturpeisilla letoilla, kosteilla niityillä ja rehevissä korvissa. Laji on kalkinsuosija.[3]
Lähteet
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla
