Kirkkonummen Masalan työväentalo oli Kirkkonummen kunnassa Masalan kylässä sijainnut työväentalo.
Historiaa
Masalan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Yhdistyksen jäsenet olivat pääasiassa rautatietä rakentamassa ollutta työväestöä. Työväenyhdistyksen kokousten järjestäminen oli vaikeaa, kun sopivia tiloja ei ollut käytössä. Maanomistajat eivät antaneet työväestön kokoontua edes maillaan. Kerran jopa nimismies tuli kieltämään kokouksen pidon ulkosalla. Vuosia myöhemmin yhdistys onnistui hankkimaan tontin, välikätenä kaupassa käytettiin työväenyhdistykseen kuulunutta Ulrik Rönnkvistiä. Hän osti tontin Masalan kartanon omistajalta ja myi sen eteenpäin työväenyhdistykselle vuonna 1915. Kauppahinta oli 1 600 markkaa. Tontin nimi oli Suomela, joka tuli myös työväentalon nimeksi. Työväentaloa rakennettiin talkoilla, ja se valmistui joulukuussa vuonna 1917. Tammikuussa 1918 syttyneen kansalaissodan vuoksi työväentalo joutiu takavarikkoon, josta se vapautui vuonna 1919.[1]
Masala kuului Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutettuihin Porkkalan alueisiin. Samalla myös työväentalo jäi rajan taakse. Työväentalon irtaimisto sijoitettiin Rannikon työväentaloon. Kun Porkkala luovutettiin takaisin Suomelle vuonna 1956, havaittiin, että työväentalo oli hävitetty eikä siitä ollut jäljellä kuin maapohja. Masalan työväenyhdistys sai Suomen valtiolta korvauksen menetetystä työväentalosta. Rahat sijoitettiin Kirkkonummen Nuorisoseuran kanssa Nya Ljuslada -nimiseen nuorisoseurantaloon, jossa toimintaa jatkettiin. Vuonna 1984 Masalan työväenyhdistys myi entisen työväentalon tontin Rakennuskunta Hakalle. Tontille rakennetut talot sijaitsevat Suomelanpolulla. Näistä taloista työväenyhdistys osti itselleen kerhohuoneen.[1][2]
Toimintaa työväentalolla
Toiminta työväentalolla oli alusta alkaen vilkasta. Siellä oli kokouksia, teatteria, juhlia, politiikkaa ja kunnallispolitiikkaa. Työväentalolla oli oma torvisoittokunta ja puhekuoro. Siellä toimivat myös Sos.dem. nuoriso-osasto ja sittemmin Työväen Urheiluliiton jäsenseura Masalan Masa. Monipuolisesta toiminnasta huolimatta kaikki eivät halunneet osallistua työväentalon toimintaan. 1930-luvun puolivälissä tanssiyhtye Dallapé soitti tansseissa ja veti salin täyteen tanssiväkeä. Työväentalon tanssilattiasta tuli tuolloin kuuluisa. Talvisodan aikana työväentalo oli Helsingistä evakuoitujen majapaikkana. Sodan jälkeen työväentalo talolle majoitettiin Hangon seudulta muuttaneita.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4
- ↑ Luoman Ljusdala masabyuf.fi. Arkistoitu 3.1.2023. Viitattu 3.1.2023.
