Kilkenny (iiriksiCill Chainnigh eli Pyhän Cainneachin kirkko) on samannimisen kreivikunnan pääkaupunki Irlannin kaakkoisosassa, Leinsterin maakunnassa. Kilkennyn kaupungissa on 27 000 asukasta. Kaupungissa toimii Irlannin kansallisen yliopistoverkoston Maynoothin collegen alaisuuteen kuuluva haaraosasto, muttei varsinaista korkeakoulua.
Historiallisesti Kilkenny on kuuluisin ns. Kilkennyn asetuksista. Kyseessä oli vuonna 1366 kaupunkiin kokoon kutsutun parlamentin päätöksenä tehty lakikokoelma, jonka tarkoituksena oli julistaa iiri kaupungeissa lainsuojattomaksi kieleksi ja vähentää syntyperäisten gaelilaisten päälliköiden valtaa Englannin kruunulle alisteisten normandialaisten aatelismiesten hyväksi. Kilkennyn asetukset esitetään mielellään irlantilaisessa kansallismielisessä historiankirjoituksessa hirveinä sortolakeina, mutta käytännössä ne jäivät verraten hampaattomiksi.
Kilkenny 1781
Kilkenny tunnetaan keskiaikaisista marmoritaloistaan: sen lempinimi onkin Marmorikaupunki, the Marble City, Cathair an Mharmair.lähde? Kaupungin tärkein nähtävyys on Kilkennyn linna, aikoinaan Butlerin aatelissuvulle kuulunut kartano, joka toimii nyttemmin Irlannin kansallisgallerian haaraosastona.[2] Myös Kilkennyn olut on maailmankuulua.
Iirin kieli ei ole Kilkennyssä elänyt nykyajalle asti. Kuitenkin seudulla 1800-luvulla puhuttu murre on dokumentoitu kiitos 1820–1830-luvulla Kilkennyssä päiväkirjaa pitäneen Humphrey O'Sullivanin (iiriksi Amhlaoibh Ó Súilleabháin), jonka päiväkirja, Cín Lae Amhlaoibh, on sekä iirin kirjallisuushistorian kannalta merkittävä teos että elävä kuvaus kansan elinoloista.
.png)
