Ketu (Benin)

Kuningas Oyengenin muistomerkki Kétoussa.

Ketu on historiallinen alue nykyisessä Beninin tasavallassa, nykyisen Plateau departementin Kétoun alueella. Se on eräs vanhimmista jorubaa puhuvien pääkaupungeista. Ketun perustaminen voidaan jäljittää asutukseen, jonka aloittivat Oduduwan jälkeläiset, jotka tunnetaan myös nimillä Odudua, Oòdua ja Eleduwa. Kaupungin hallitsijoiden perinteinen tyyli oli "alaketu", ja he ovat sukua nykypäivän Nigerian jorubojen Egba alaryhmään.

Historia

Oyojen myyttisen historian mukaan Ketua pidetään yhtenä kuudestatoista alkuperäisestä kuningaskunnasta, jotka Oduduwan perilliset ovat perustaneet. Ikivanha sukutaulu on jossain määrin unohdettu nykyajan jorubojen historiantutkimuksessa, joka keskittyy pääasiassa yhteisöihin Nigeriassa. Ketun tarkka asema Oyo-valtakunnassa on kiistanalainen. Oyon lähteiden mukaan Ketu oli alusmaa, jonka väitetään maksaneen vuosittaisen kunnioituksenosoituksen, ja että sen hallitsija osallistui Bere-juhlaan Oyossa. Ei ole kuitenkaan epäilystä siitä, että Ketun ja Oyon suhteet olivat ystävällisiä, jotka perustuivat suurelta osin niiden välisiin historiallisiin, kielellisiin, kulttuurisiin ja etnisiin siteisiin.[1]

Ketu oli yksi nousevan Dahomeyn kuningaskunnan päävihollisista, jota vastaan se taisteli usein Oyon kuninkaallisten joukkojen osana. Valtakunta tuhoutui 1880-luvulla antauduttuaan Foneille. Näiden taistelujen aikaan suuri määrä Ketun väestöä myytiin orjuuteen. Tämän takia Ketulla on tärkeä merkitys Brasilian Candomblessa. Ketu tunnetaan nimellä Queto portugalin kielisessä ortografiassa.

Ewe-yhteys

Ewen perinteet viittaavat Ketuun Amedzofeina ( "ihmiskunnan alkuperä") tai Mawufena ( "Korkeimman Olennon koti"). On arveltu, että Ketun asukkaat, tai ainakin osa heistä kuului alun perin Nigerian Oyo- väestöön ja heidät pakotettiin muuttamaan länteen 1200- ja 1500-luvuilla. Ketussa gbe-kieliä puhuvien kansojen esi-isät (kuten Ewe, Fon ja Aja) erosivat muista pakolaisista ja alkoivat luoda omaa identiteettiään, mutta jorubat pakottivat heidät muuttamaan vielä lännemmäksi 1400- ja 1500 -luvuilla.

Aikajana

  • n.1500 - Joruban valtakunnan pääkaupunki siirtyi Ketuun.
  • 1886 - joutui Dahomeyn valloittamaksi.
  • 1893 - Ranskan palauttamana protektoraattina.
  • 1963 - valtakunta lopetetettiin[2]

Luettelo Jorubavaltakunta Ketun hallitsijoista

Joruban kielessä sana oba tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa. Sitä käytetään myös yleisesti erilaisista jourobakansojen asuttamien alueiden hallitsijoista. Ketussa oba tarkoittaa Ketun Aleketua

hallintoaika viranhaltija
Pääkaupunki siirtyy Ketuun
1795 – 1816 Ajibolu, Oba
1816 – 1853 Adebiya, Oba
1853 – joulukuuhun 1858 Adegbede, Oba
joulukuu 1858 – 1867 Adiro, Oba
1867 – 1883 Osun Ojeku, Oba
1883 – 1886 Agidigbo Hungbo, valtionhoitaja
1886 Dahomey valloittaa
1893 – 1894 Ketun Ida (♀), valtionhoitaja
13 helmikuuta 1894 – 1918 Oyengen, Oba
1918 – 1936 Ademufekun Dudu, Oba
1937 – 1963 Alamu Adewori Adegibite, Oba
1963 Ketun valtakunta lakkautetaan

[2]

Katso myös

Lähteet

*Parrinder, E.G.: The Story of Ketu: An ancient Yoruba kingdom. Ibadan, Nigeria: Ibadan University Press, 1956. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Law, R.: The Oyo Empire, s. 141. Clarendon Press, Oxford, 1977. (englanniksi)
  2. ↑ a b Schemmel, B.: Benin, Traditional polities, Ketu Rulers. Rulers.org. Viitattu 1.2.2019. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäiset artikkelit: en:Ketu (Benin) & en:List of rulers of the Yoruba state of Ketu