Katajajärvi (Kouvola)

Katajajärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Kymenlaakso
Kunnat Kouvola
Koordinaatit 61°10′06″N, 26°50′47″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Repoveden–Tihvetjärven valuma-alue (14.98)
Laskuoja oja Repoveteen [1]
Järvinumero 14.981.1.017
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 77,5 m [1]
Pituus 1 km [1]
Leveys 300 m [1]
Rantaviiva 2,402 km [2]
Pinta-ala 13,726 ha [2]
Saaria ei saaria [1]
Kartta
Katajajärvi

Katajajärvi on Kymenlaaksossa Kouvolassa Repoveden kansallispuiston lähellä sijaitseva järvi.[1][2]

Maantietoa

Järvi on 1,0 kilometriä pitkä, 300 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 13,7 hehtaaria. Se sijaitsee kallioalueen alavassa laaksossa. Itärannasta kohoaa 30 metriä ylemmäksi pieni kalliomäki, josta laskee järveen jyrkkä rinne. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 2,4 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Järven rantoja seuraa polut, jotka ovat kansallispuiston retkeilijöiden kulkuttamia.[1][2][3][4]

Luontoarvoja

Järvi sijaitsee Repoveden kansallispuiston yhteydessä olevalla Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueella. Sen rantametsät kuuluvat suojelualueeseen mutta ei sen vesialue. Retkeilypolkujen reitistö kiertää järven eteläosan ympäri ja haarautuu etelään Kapiaveden rantaan, kaakossa Tervajärven suuntaan ja lännessä se kiertää Katajavuoren huipun kautta. Vuorella on hieno näköalapaikka. Järven koillisrannassa on nuotiopaikka ja käymälä.[5][6]

Todisteita varhaisesta viljelystä

Vuonna 2004 otettiin Katajajärven pohjasedimentistä kairausnäyte, jonka tutkimuksissa paljastui järven ympäristössä kaksi varhaisen viljelytoiminnan aikakautta. Vaikka todisteet koskevatkin vain Katajajärven lähialueita, voidaan ilmiö laajentaa koskemaan koko Repoveden kansallispuiston länsialueita. Ensimmäinen viljelykausi alkoi noin 4 000 vuotta sitten ja kesti noin 900 vuoden ajan. Kaskiviljelyyn viittavien kasvien siitepöly kuului suolaheinälle ja nokkoselle, mutta yksittäisiä ohran siitepölyäkin löytyi. Seuraava viljelykausi alkoi 660 eaa., jolloin viljeltiin varmuudella ainakin ohraa ja vuonna 470 eaa. myös ruista. Avomaiden suuresta määrästä kertoo taas suolaheinän, nokkosen ja heinäkasvien suuret siitepölymäärät. Näiden määrä alkoi vähentyä 260 eaa., mutta ohraa ja hamppua on viljelty vähäisemmässä määrin 190 jaa. asti. Viimeinen viljelyjakso alkoi keskiajalla 1200-luvulla ja se jatkuu edelleen.[7]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Repoveden–Tihvetjärven valuma-alueella (14.98), jonka Repoveden–Luujärven alueeseen (14.981) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 77,5 metriä mpy. Järven laskuoja alkaa järven pohjoispäästä ja laskee Repoveden Kuutinlahteen.[1][2][8]

Lähteet

  1. a b c d e f g h Katajajärvi, Kouvola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.8.2022.
  2. a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.8.2022.
  3. Katajajärvi, Kouvola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.8.2022.
  4. Katajajärvi, Kouvola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.8.2022.
  5. Repoveden kansallispuisto luontoon.fi. Vantaa: Metsähallitus. Viitattu 28.8.2022.
  6. Repovesi ympäristö.fi. 11.10.2019. Helsinki: Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Viitattu 29.8.2022.
  7. Lavento, Mika & Lahelma, Antti (toimitus): Sama maisema, eri kulkijat (PDF) (Repoveden kansallispuisto kivikaudelta 1900-luvulle) Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja (Sarja A 165, s. 14–19). 2007. Vantaa: Metsähallitus. Viitattu 14.9.2022.
  8. Katajajärvi (14.981.1.017) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.8.2022.