Kantojärvi on kylä Tornion kaupungissa. Se sijaitsee Torniosta Arpelaan menevän seututie 927:n varrella.

Kantojärven asutus sai alkunsa samoihin aikoihin kuin Arpelan asutus, omana kylänä Kantojärvi mainitaan 1845. Kylässä sijaitseva järvi kuivatettiin 1855 heinämaaksi niin, että paikalla oli parhaimmillaan 64:n ladon latomeri. Järvenpohjapellot muuttuivat hiljalleen kuitenkin märäksi turvemaaksi, eikä sitä voitu enää viljellä. Kyläläisten yhteisen ponnistuksen tuloksena Kantojärvi on 1900-luvun lopulla kunnostettu ja muutettu takaisin järveksi. Kunnostettu järvi on ylpeyden aihe kyläläisille, lisäksi se mahdollistaa monenlaista virkistys- ja harrastustoimintaa. Järvellä pidetään vuosittain pilkkikilpailut, joista saatava tuotto käytetään kylätoiminnan hyväksi.

Kantojärven kyläyhdistyksen toiminta on aktiivista, toimitiloiksi hankittiin vanha kyläkoulu. Kantojärvellä on yhteistä tanssilavatoimintaa Yliliakan kanssa. Kylä on hankkinut myös suurtelttoja vuokratakseen niitä eri tilaisuuksiin. Karungin kanssa toteutetaan yhteistä vaellus-hiihtoreittiä, jonka on määrä valmistua 2007. Kantojärvellä on kolme maatilaa ja yksi lammastila. Lisäksi kylällä on parturi. (2006)

Toukokuussa 2018 kuuluisa kyyttökasvattaja Ilmari Majuri osti vanhan maatilan kylältä. Majuri kasvattaa tilallaan itäsuomenkarjan lisäksi suomenhevosia, maatiaiskanoja sekä venäjänvinttikoiria. Hän hoitaa tilan työt perinteisin menetelmin pääasiallisesti hevosvetoisilla työkoneilla. ^[1]

Kantojärven tilastoalueella on 168 asukasta. Vuoteen 2004 verrattuna väestö lisääntyi kahdeksalla hengellä. Vertailtaessa ikäryhmiä suurin ikäryhmä on 0-14-vuotiaat, mutta melkein yhtä paljon on 35-44-vuotiaita. Suhteellisesti Kantojärvessä onkin enemmän tähän alle 45-vuotiaiden ryhmään kuuluvia kuin Torniossa yleensä. Esimerkiksi viereisessä Arpelan kylässä 45 täyttäneiden ikäluokka on mainittua nuorempaa ikäluokkaa huomattavasti suurempi. 25-34-vuotiaiden ryhmä on Kantojärvessäkin pienin. (2005) Lapsiperheistä eniten on sellaisia, joilla on kaksi alle 18-vuotiasta lasta (9). Kantojärvessä muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä on suhteellisen vähän (2,9 % työvoimasta), mutta maatalousyrittäjiä suhteellisen paljon (11,8 %). 1950-, 1980- ja 1990-luvut olivat Kantojärvellä vilkasta rakentamisen aikaa. Suurin osa nykyisin käytössä olevista pientaloista rakennettiin mainittuina vuosikymmeninä. (2004)

• Kylän kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)

Tornio

Kylät ja kaupunginosat

Kaupunginosat		Kylät
Suensaari Kiviranta Särkinärä Pudas Palosaari	Luotomäki Torppi Pikku-Berliini Miukki Kokkokangas	Arpela Pirkkiö Puuluoto Näätsaari Kantojärvi	Karunki Martimo Vojakkala Liakka Lautamaa	Korpijärvi Laivaniemi Sattajärvi Varajärvi Raumo	Ruottala Laivajärvi Kourilehto Könölä Kaakamo Kukkola

Urheilu

Liikuntapaikat	Pohjan stadion
Urheiluseurat	Tornion Pyry – Tornion Palloveikot – Tornion Pallo -47 – Tornion IHC - Alatornion Pirkat

Liikenne ja logistiikka

Rautatieliikenne	Aapajoen seisake – Alavojakkalan seisake – Kalkkimaan rata – Karungin rautatieasema – Kolarin rata – Korpikylän rautatieasema – Kukkolan seisake – Oulu–Tornio-rata – Röyttän satamarata – Niemenpään rautatieasema – Tornio–Haaparanta-rata – Tornion rautatieasema – Tornio-Pohjoinen – Ylivojakkalan seisake
Sillat	Raumonjoen rautatiesilta – Tornionjoen rautatiesilta
Tieliikenne	Seututie 921 – Seututie 922 – Seututie 927 – Valtatie 21