Kansallispäivä on kansallinen juhlapäivä, jota vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi.[1] Valtioilla, joiden syntyhetki on päivän tarkkuudella määriteltävissä, kansallispäivä on yleensä tämä päivä. Suurta osaa tällaisista kansallispäivistä ei yleensä kutsuta kansallis- vaan itsenäisyyspäiviksi. Hitaasti syntyneillä valtioilla, jollaisia on varsinkin Euroopassa, kansallispäivä voi olla esimerkiksi jonkin valtion historian dramaattisen käännekohdan vuosipäivä kuten Ranskalla Bastiljin linnoituksen valtauspäivä 14. heinäkuuta tai jonkun merkittävän hallitsijan syntymä- tai kruunajaispäivä kuten Ruotsilla Kustaa Vaasan kruunajaispäivä 6. kesäkuuta.
Myös vailla omaa valtiota olevalla kansalla voi olla kansallispäivä, esim. saamelaisten kansallispäivä 6. helmikuuta.
Joillakin valtioilla ei ole lainkaan virallista kansallispäivää. Näin on esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa Englannissa, Walesissa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa on kussakin omia kansallisia merkkipäiviä.[2]
Kulttuuritutkimuksen näkökulmasta kansallispäivät ovat valtioiden välineitä kansalaistensa välisen yhteishengen luomiseen. Kansallispäivinä korostetaan yhteistä menneisyyttä. Vuotuiset juhlamenot luovat jatkuvuuden tunnetta.[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, s. 77. Helsinki: Otava, 2002.
- ↑ Halonen, Tero: Itsenäisyyspäivä ja yhtenäisen kansakunnan rakentaminen. Tiedepolitiikka, 2003, 28. vsk, nro 1.
Aiheesta muualla
