Kansallisarkiston Jyväskylän toimipaikka on yksi Suomen Kansallisarkiston toimipaikoista. Se oli aiemmin Jyväskylän maakunta-arkisto, yksi Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta, jotka yhdessä Kansallisarkiston kanssa muodostivat Arkistolaitoksen. Vuoden 2017 alussa maakunta-arkistot sulautuivat osaksi Kansallisarkistoa. Niistä tuli Kansallisarkiston toimipaikkoja ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin.
Yksi nuorimmista maakunta-arkistoista perustettiin Jyväskylään vuonna 1967. Perustamista tosin ehdotettiin jo vuonna 1909, ja 1920-luvulta lähtien asiaa ajoi Jyväskylän yliopistoyhdistys. Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun vuonna 1958 perustetun filosofisen tiedekunnan yhtenä oppiaineena oli historia. Historian opetuksen tarpeet olivatkin keskeinen peruste vuonna 1963 jyväskyläläisten kansanedustajien tekemässä eduskunta-aloitteessa maakunta-arkiston saamiseksi paikkakunnalle. Eduskunta hyväksyi aloitteen, ja asetus Jyväskylän maakunta-arkiston perustamisesta annettiin 3. helmikuuta 1967. Nykyinen Jyväskylän yliopisto on yhä edelleen entisen maakunta-arkiston tärkeä yhteistyökumppani.
Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:
Raimo Viikki 1967–1972
Vesa Salminen 1972–1983
Jaakko Sarkamo 1983–1984 (vt)
Annikki Laukkala 1985 (vt. 1984)–2004
Päivi Hirvonen 2004–2016
Maakunta-arkiston toiminta alkoi väliaikaisiksi tarkoitetuissa tiloissa linja-autoaseman alakerrassa, jossa se jatkui yli 30 vuotta. Lopulta tilojen ahtaus ja kosteusongelmat uhkasivat jo kokoelmien säilymistä ja henkilökunnan terveyttä. Vuonna 2000 arkisto pääsi muuttamaan uuteen, arkistoksi rakennettuun kiinteistöön yliopiston kampusalueen läheisyyteen.
Vuonna 2017 Jyväskylän maakunta-arkisto sulautui osaksi Kansallisarkistoa muiden maakunta-arkistojen tapaan. Entinen Jyväskylän maakunta-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston Jyväskylän toimipaikkana.
Toiminta
Jyväskylän maakunta-arkisto oli Keski-Suomen maakunnan alueella toimiva valtion piirihallintoviranomainen ja tutkimuslaitos tehtävänään mm. vastaanottaa ja säilyttää arkistoja sekä edistää niiden käyttöä.
Toimipaikka palvelee viranomaisia ja kaikkia kansalaisia. Asiakasryhmistä suurimmat ovat sukututkimuksen, tieteellisen ja muunkin tutkimuksen tekijät sekä opiskelijat.
Vuodesta 2005 maakunta-arkisto teki yhteistyötä silloin Jyväskylässä toimintansa aloittaneen maanmittauslaitoksen arkiston kanssa. Maakunta-arkisto on palvellut omissa tiloissaan maanmittauslaitoksen ulkoisia asiakkaita. Tämä palveluyhteistyö päättyi vuoden 2012 alussa, kun palvelu siirtyy maanmittaustoimistoihin.
Aineistot
Entisessä Jyväskylän maakunta-arkistossa oli säilytettävänä noin kuusi hyllykilometriä arkistoaineistoja vuonna 2011. Suurin osa on toimialueen valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaisten asiakirjoja, mutta huomattava osa, yli kaksi hyllykilometriä, on erilaisia yksityisarkistoja, muun muassa yhdistysten, liikeyritysten, sukujen ja yksityisten kansalaisten. Suurimpia aineistokokonaisuuksia ovat tuomiokuntien ja raastuvanoikeuden arkistot. Viranomaisarkistoista tärkeällä sijalla ovat oppilaitosten arkistot koulukaupunkina tunnetussa Jyväskylässä. Yhtenäiset asiakirjasarjat viranomaisarkistoissa alkavat yleensä 1700-luvun loppupuolelta. Vanhin yksittäinen asiakirja entisessä Jyväskylän maakunta-arkistossa on latinankielinen kirje vuodelta 1535.
Alkuperäisten asiakirjojen lisäksi tutkijat voivat käyttää Jyväskylän toimipaikassa myös runsasta mikrofilmattua aineistoa, jossa on muun muassa seurakuntien kirkonkirjoja, voudin- ja läänintilejä sekä tuomiokirjoja. Myös Jyväskylän yliopiston historian laitoksen mikrofilmikokoelmat ovat entisessä maakunta-arkistossa.
