Luola on ollut minolaisaikainen pyhä paikka, joka on liittynyt Faistoksen palatsikeskukseen ja kaupunkiin. Luola löydettiin vuonna 1890. Sitä tutkivat aluksi italialaiset arkeologit ja vuodesta 1913 brittiläiset arkeologit.[1][2]
Arkeologisissa kaivauksissa luolasta on löytynyt votiivilahjaksi jätettyä keramiikkaa ajalta noin 2000–1700 eaa. Sen piirteenä on sen erityinen ohuus: saviastiat ovat parhaimmillaan kananmunankuoren ohuita. Kamáresin luola on kyseisen kaltaisen keramiikan ensimmäinen löytöpaikka, ja siksi tästä keramiikasta käytetään nimitystä Kamáres-keramiikka. Keramiikka on maalattu kirkkain värein mustalle tai ruskealle taustalle. Myöhemmin samanlaista keramiikkaa on löydetty myös muualta Kreetalta, muun muassa Faistoksesta ja Knossoksesta.[1][3][2]
Luolalle pääsee Kamáresin kylästä pientä jyrkkää polkua pitkin. Nousu kestää noin 3–4 tuntia. Luolasta tehdyt löydökset ovat Iraklionin arkeologisessa museossa.[1]
