Tämä artikkeli kertoo kieliopillisesta käsitteestä. Artikkeli kaksikot kertoo kasvisuvusta.
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
|
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta. Kaksikkomuoto voi olla substantiiveilla, adjektiiveilla, pronomineilla ja numeraaleilla. Lisäksi se voi esiintyä verbitaivutuksessa ja omistusliitteissä. Kaksikko on yleinen luku useissa seemiläisissä kielissä, samojedikielissä, saamelaiskielissä, obinugrilaisissa kielissä ja eskimo-aleuttilaisissa kielissä. Esimerkiksi inupiaqissa on kaksikko: iglu 'talo', igluk 'talot' (kaksi taloa), iglut 'talot' (kolme taloa tai enemmän). Kaksikko oli käytössä sekä uralilaisessa että indoeurooppalaisessa kantakielessä, mutta on kadonnut useimmista näiden kielikuntien nykykielistä. Slaavilaisissa kielissä kaksikko on käytössä sloveenissa. Puolassa ja tšekissä se on säilynyt muutamassa sanassa (korva ja silmä, sanonnoissa myös jalka ja käsi), mutta siitä on jälkiä nominien taivutuksessa lukusanojen jälkeen ja joissakin monikkomuodoissa.
Uralilaisessa kielikunnassa kaksikon katsotaan olevan kantauralista periytyvä piirre, joskin sen käyttö on ilmeisesti aina rajoittunut pelkästään ihmisiin tai muuten yksilölliseksi koettuihin olioihin. Todennäköisesti sitä ei myöskään ole käytetty kaikista sijamuodoista. Nykyisin kaksikko esiintyy saamelaiskielissä, obinugrilaisissa kielissä sekä samojedikielissä. Lisäksi siitä on viitteitä itämerensuomalaisissa kielissä sekä unkarissa.[1]
Duaali eri kielissä
Duaali on tai on ollut muun muassa seuraavissa kielissä:
Katso myös
Lähteet
- Hovdhaugen, E., Henriksen, C., Karlsson, F., & Sigurd, B.: The history of linguistics in the Nordic countries. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 2000. ISBN 951-653-305-1 (englanniksi)
- Itkonen, Erkki: Onko itämerensuomessa jälkiä duaalista? Virittäjä, 1955, s. 161-175.
- Korhonen, Mikko: Johdatus lapin kielen historiaan, s. 206. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981. ISBN 951-717-248-6
Viitteet
- ↑ Korhonen, Mikko: Johdatus lapin kielen historiaan, s. 206. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981. ISBN 951-717-248-6