Kajaanin sissirykmentti tai Kajaanin sissit perustettiin 24. tammikuuta 1918 Kajaanissa lakkautetun suojeluskunnan tilalle. Ensimmäiseksi päälliköksi valittiin Strömbergselvennä.[1] Kajaanin sissirykmentti oli valkoisten itäarmeijanPohjois-Savon rykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa, 1 pataljoonan komentajana toimi reserviluutnantti Elja Rihtniemi. Kajaanin sissirykmentti ei täyttänyt rykmentille vaadittavaa 2 000 miehen vahvuutta. Se sissirykmentti ei myöskään osallistunut yhtenäisenä joukko-osastona rintamataisteluihin. Rykmentin rintamakomennuskuntaan kuului erillisiä komppanioita ja osastoja, joiden yhteenlaskettu vahvuus oli noin 600. Rykmentin koko rintamajoukkoihin eli ns. sisäosastoon kuului yli 500 miestä. Rykmentin ylipäällikkönä toimivat 24. - 30.tammikuuta.1918 vanhanväen luutnantti Evert Lindberg, 30.tammikuuta. - 2.maaliskuuta.1918 Kajaanin pormestari Teodor Strömberg ja 3.maaliskuuta.1918 alkaen kapteeni Karl Hilén.[2]
Pataljoonan runkona oli Kajaanin sissirykmentti, johon liitettiin Iisalmen 1. vapaaehtoinen jalkaväkikomppania. Näin muodostettiin 21. maaliskuuta Pohjois-Savon rykmentin 1. pataljoona. Edellä mainitut joukko-osastot olivat aikaisemmin alistettuna Savon ryhmälle.
Kajaanin sisseihin kuului eri aikoina enimmillään noin 500 miestä.
Osallistuminen taisteluihin
Sissit osallistuivat eri taisteluihin Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa, Mouhussa, Hillosensalmella Viipurissa sekä aivan sodan lopussa Kymenlaakson viimeisten punaisten pesäkkeiden puhdistamiseen..[3][4] Kajaanin sissirykmentin jäsenet osallistuivat myös Viipurin puhdistuksen yhteydessä myös muihin laittomuuksiin, kuten teloitettujen henkilökohtaisen omaisuuden ryöstelyyn.[5] Viimeiset muistiin kirjatut teloitukset, joihin Kajaanin sissirykmentin jäsenet osallistuivat, tapahtuivat toukokuussa 1918.[6] Kajaanin sissirykmentin sotilaiden on todettu osallistuneen eri paikkakunnilla, esimerkiksi Jämsässä, yksittäisiin teloituksiin.[7]
Viipurissa tapahtui Suomen suurin etninen puhdistus 29. huhtikuuta 1918 Pyhän Annan kruunulla Haminan portin ulkopuolella.[8]
Tunnettuja Kajaanin sissejä
Kajaanin sissirykmentissä palveli monia myöhemmin tunnettuja itsenäisen Suomen poliitikkoja tai talouselämän vaikuttajia. Tunnetuin Kajaanin sissirykmentissä palvellut sotilas oli tuleva presidentti Urho Kekkonen.
Hannu Romppainen: Kainuu 1918. Vaasa: Pohjolan Palvelut Oy, 2017. ISBN: 978-952-67629-2-0
Teemu Keskisarja: Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorismista. Vaasa: Siltala, 2018. ISBN: 9789522345615
Viitteet
↑Jaakko Paavolainen: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II "Valkoinen terrori", s. 238. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 1967 Luku = IX Rangaistus-ja kostomentaliteetin purkautumistapoja.
↑Viestikapula Kainuun Reserviupseeripiirin ja Kainuun Reserviläispiirin tiedotuslehti 2018. s.14
↑Lars Westerlund: Venäläissurmat Suomessa 1914-22 (pdf) (Myös Viipurin valtaukseen osallistuneen Kajaanin Sissi-rykmentin historiikissa todetaan: “Kun valkoiset joukot sitten yöllä 29 p:vää vasten hyökkäsivät kaupunkiin, ei vastustuksesta enää ollut puhettakaan.”) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004. 2004. Helsinki: Valtioneuvosto. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 16.11.2009.
↑Venäläissurmat Suomessa, s. 135: "Teloituksen jälkeen sissit ampuivat vielä suuren määrän armonlaukauksia ja tarkistivat ruumiit ottaen talteen vainajien arvoesineet ja käyttökelpoiset vaatekappaleet. Myös vaasalaiset ottivat tähän osaa, mutta aloite tuli selvästi Kajaanin sissien johtajilta."
↑Jukka Rislakki: ”VI Tase”, Kauhun aika- Neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918, s. 226. (Kajaanin sissien ainakin yhtä) Jyväskylä: Ajatus kirjat, 2007. ISBN 978-951-20-7486-0
↑Jaakko Paavolainen: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II "Valkoinen terrori". (Kuvateksti: "Tällaisia suuria teloituksia ei vallien välissä lienee tapahtunut kuin tämä") Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 1967. Kuva:Kansan arkisto
