PROFILPELAJAR.COM

Jukka Rislakki (s. 23. maaliskuuta 1945^[1] Kuusankoski) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija, joka on julkaissut Suomessa, Yhdysvalloissa, Ukrainassa ja Baltiassa useita lähinnä Suomen lähihistoriaa, Baltian maita ja tiedustelutoimintaa käsitteleviä kirjoja.

Jämsänkoskella lapsuus- ja nuoruusvuotensa viettänyt Rislakki valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta ja toimittajaksi Sanomien toimittajakoulusta.^[2] Hän oli Suomen sarjakuvaseuran ensimmäinen puheenjohtaja^[2] (1972^lähde?). Rislakki on työskennellyt vuosina 1968–2001 toimittajana Helsingin Sanomien^[2] ulkomaantoimituksessa ja sunnuntaitoimituksessa, viimeksi Baltian-kirjeenvaihtajana. Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö suhtautui Rislakin kirjoituksiin 1980-luvulla usein kielteisesti^[3]. Yhdysvaltain lähetystö pyysi Helsingin Sanomien toimittajaa Seppo Heikinheimoa kaivelemaan Rislakin papereita. Heikinheimo kieltäytyi.^[4]

Vuoden 2002 alusta^[5] Rislakki on asunut Latvian Jurmalassa. Hän työskentelee vapaana toimittajana ja tietokirjailijana ja on naimisissa latvialaisen kirjailijan, entisen Latvian Suomen- ja Viron-suurlähettilään Anna Žīguren kanssa^[2]^[6]. Jämsänkoskella hän on vetänyt kirjallisia Jukka Virtas -kävelyitä.^lähde? Vuoden 2008 alusta Rislakilla oli oma, poliittisia pilapiirroksia sisältävä blogi päivälehti Dienan nettisivuilla.^[7] Hän kuului myös lehden pääkirjoitussivun piirtäjiin lokakuuhun 2009 asti, jolloin lehden omistaja vaihtui. Rislakin pilapiirrosten näyttely avattiin Jelgavan kaupungin galleriassa syyskuussa 2014. Samanlainen näyttely järjestettiin Helsingissä talvella 2015. Otava julkaisi Rislakin muistelmat 2018. Hän on kirjoittanut myös kaksi vakoliluromaania. Tietokirja Saatan kuolla jo rajalla - Suomen ja Neuvostoliiton vakoilusodan hahmoja ilmestyi keväällä 2021^[8].

Eero Rantanen arvioi Kanavassa Rislakin teoksen Tiedustelu ja vakoilu: opit, operaatiot, agentit tyylillisesti reportaasiksi. Teoksesta on kustannsúsvaiheessa karsittu pois parisataa sivua, jotka käsittelivät muun muassa Israelin tiedustelu- ja vakoilutoimintaa. 478-sivuisen teoksen Rantanen arvioi runsassisältöiseksi. Se sisältää olennaisen vakoilusta Suomessa.^[4]

Teokset

& Lindfors, Jorma: CIA: Selvitys Yhdysvaltain tiedustelupalvelun toimista maailmalla ja Suomessa. (Esipuhe Philip Agee) Helsinki: Love, 1978. ISBN 951-835-013-2
Erittäin salainen: Vakoilu Suomessa. Helsinki: Love-kirjat, 1982. ISBN 951-835-057-4
Maan alla: Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941–1944. Helsinki: Love-kirjat, 1985. ISBN 951-835-099-X
Kauhun aika: Neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa. Helsinki: Vastapaino, 1995, uusittu ja laajennettu versio Ajatus, Helsinki 2007. ISBN 978-951-20-7486-0
En kyyneltä vuodattanut: Olavi Laihon elämän kahdeksantoista vuodenaikaa 1940–1944. Helsinki: Like, 1995. ISBN 951-578-264-3
& Lahti-Argutina, Eila: Meillä ei kotia täällä: Suomalaisten loikkareiden joukkotuho Uralilla 1938. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14851-6
Kluso slepotaju zeme Somija. Rīga: Valters un Rapa, 2003. ISBN 9984-595-84-6
& Sandell, Rainer: Varsinainen Puupää! Ola Fogelbergin ja hänen Pekkansa tarina. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-1790-1
Latvian kohtalonvuodet. Krisjanis Berkiksen ja Hilma Lehtosen tarina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-710-9
Tapaus Latvia: Pieni kansakunta disinformaatiokampanjan kohteena. Tampere: Vastapaino, 2007. ISBN 978-951-768-211-4 Julkaistu myös englanniksi, venäjäksi ja latviaksi. Uusi, laajennettu englanninkielinen painos 2014.
Ar pedali grida. Pilapiirroksia Latvian politiikasta ja yhteiskunnasta. 2007
Pingvinu un kvauksku rokasgramata. A Handbook for Penguins and Yappers. Poliittisia pilapiirroksia. Mansards, Riga 2009
Paha sektori: Atomipommi, kylmä sota ja Suomi. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36478-9
Vorkuta! Vankileirin kapina ja sen suomalainen johtohahmo. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39776-3 Kirja on käännetty ukrainaksi, latviaksi, liettuaksi ja viroksi.
Joulupukki on siis sittenkin suomalainen/So Santa is Finnish after all. Pilapiirroksia. Riika 2014. Omakustanne. ISBN 978-9934-14-405-9.
Kananlihalla. Vakoilukertomuksia. Arktinen banaani 2016. ISBN 978-952-270-298-2.
Vilki, velni un viri. Alberta Kronenberga dzive un dailrade. Neputns 2017. ISBN 978-9934-565-08-3.
Olematon vakooja. Arktinen banaani 2017. ISBN 978-952-270-366-8.
Mullistusten mies. Elämää ja kohtaloita historian aallokossa. Otava 2018. ISBN 978-951-1-32019-7.
Saatan kuolla jo rajalla - Suomen ja Neuvostoliiton vakoilusodan hahmoja. Docendo 2021. ISBN 978-952-291-995-3.
Tiedustelu ja vakoilu: opit, operaatiot, agentit. Docendo, 2024. ISBN 978-952-382-728-8

Palkinnot

Sarjakuvaneuvos 1981
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1986.
Tutkivien journalistien Lumilapiopalkinto 1995.
Tieto-Finlandia-ehdokas 1997.
Diena-lehden tietokirjapalkinto 2004.
Kolmas palkinto Virginian sotilascollegen Kylmä sota -kirjoituskilpailussa 2011 (Virginia Military Institute Cold War Prize Competition) artikkelilla ”Without Mercy” - U.S. Strategic Intelligence and Finland in the Cold War.
Suomen tietokirjailijat ry:n tunnustuspalkinto 2012.
Lvivin (Ukraina) kirjamessujen tunnustuspalkinto 2015 ja Lvivin kaupungin palkinto vuoden parhaasta käännöksestä.
Tunnustuspalkinto Latvian kirjastojen eniten lainatulle käännöstietokirjalle 2015.
Latvian kulttuuriministeriön kunniakirja 2017.
Jūrmalan kaupungin kunniakirja kulttuurin alalla 2017.
Jämsä-mitali numero 24, 2019.

Kunniamerkit

Latvian Atzinibas krusts (ansioristi) 2009.
Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki 2009.

Lähteet

↑ Syntymäpäivät. Suomen Kuvalehti, 20.3.2015, nro 12, s. 71. Otavamedia.
↑ ^a ^b ^c ^d Iida Simes: Demokratian puolustaja kaipaa luotettavaa lehdistöä. Voima, 3/2018. Artikkelin verkkoversio.
↑ Rislakki, Jukka: Loanheittäjä ja suurlähetystö Helsingin Sanomat. 12.10.2003. Viitattu 18.6.2021.
↑ ^a ^b Eero Rantanen, Rislakin kootut tiedustelutiedot, Kanava 5/2024, s 68-69
↑ Seppo Paajanen: Kirja-arvio: Jukka Rislakki oli toimittaja historian myllerryksissä (Tilaajille) Kymen Sanomat. 7.5.2018. Kymen Sanomat. Viitattu 8.2.2019.
↑ Jukka Rislakki BonnierRights Finland. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 8.2.2019.
↑ Blogi
↑ Saatan kuolla jo rajalla — Suomen ja Neuvostoliiton vakoilusodan hahmoja Docendo, 2021