Kadmiumjodidi (CdI2) on kadmium- ja jodidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään metallurgiassa pinnoittamiseen, valokuvauskemikaalina ja lääketieteessä.
Rakenne ja ominaisuudet
Kadmiumjodidilla on kaksi allotrooppista kidemuotoa, jotka ovat α-muoto ja β-muoto[1]. Väriltään α-kadmiumjodidi on valkoista kiteistä ainetta ja β-muoto on ruskeaa kidemassaa[2]. Heksagonaalinen α-kiderakenteinen yhdiste on stabiilimpi[2] ja β-kadmiumjodidi on sitä harvempaa sekä sulaa matalammassa lämpötilassa (tiheys 5,3 g/cm3, sulamispiste 404 °C).[1] Alkeiskopiltaan heksagonaalisen kadmiumjodidin kiderakenne on kerrosmainen ja sidostyypit ovat kovalenttisen ja ionisidosten välillä. Rakenne muodostuu toisiinsa koskettavista jodidi-ionikerroksista, joiden välisiin taskuihin kadmium-ionit ovat sijoittuneet. Osa kerrosten välisistä taskuista on tyhjiä. Kadmiumjodidin kiderakenteen pitävät koossa sähköisten ionisten voimien lisäksi heikot Van der Waals-vuorovaikutukset jodidikerrosten välillä.[2][3]
Kadmiumjodidi liukenee hyvin veteen ja veden lisäksi myös monet orgaaniset liuottimet kuten etanoli, dietyylieetteri ja asetoni kykenevät liuottamaan yhdisteen.[1][3]
Valmistus ja käyttö
Kadmiumjodidia voidaan valmistaa alkuaineistaan kadmiumista ja jodista veden läsnä ollessa tai neutraloimalla vetyjodidia emäksisellä kadmiumsuolalla, kuten kadmiumoksidilla, kadmiumhydroksidilla, kadmiumsulfidilla tai kadmiumkarbonaatilla.[1][2][3]
- CdO + 2 HI → CdI2 + H2O
Kadmiumjodidia voidaan käyttää valokuvauskemikaalina. Muita käyttökohteita ovat esineiden pelkistys kadmiumilla elektrolyyttisesti, litografiassa, analyyttisessä kemiassa alkaloidien tunnistamiseen, loisteaineiden ja voiteluaineiden valmistuksessa ja lääketieteessä sukkulamatojen häätämiseen.[1][2][3]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 258. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b c d e f Norman Herron: Cadmium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 9.7.2014
- ↑ a b c d Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 158. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.7.2014). (englanniksi)
