Saarnio ei kertaakaan esittänyt elokuvissa suurta sankaria tai rakastajaa, eli pääroolia, mutta hän osallistui ahkerasti elokuvien tekemiseen. Vuonna 1954 valmistui kaikkiaan kuusi elokuvaa, joissa hänellä oli rooli. Saarnion suurimpia elokuvatehtäviä olivat Viirimäki elokuvassa Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1931) ja kirkkoherra elokuvassa Isoviha (1939). Saarnion viimeiseksi elokuvaksi jäi Valentin Vaalan elokuva Totuus on armoton (1963).