Kaarlo Nieminen (kielitieteilijä)

Tämä artikkeli kertoo kielitieteilijästä. Juoksijasta katso artikkeli Kalle Nieminen ja teollisuusneuvoksesta Kaarlo Nieminen.

Kaarlo Aleksanteri Nieminen (27. elokuuta 1887 Helsinki – 17. toukokuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen kielentutkija, lyseon lehtori ja rehtori.[1][2]

Niemisen vanhemmat olivat räätälimestari Kalle Niklas Nieminen ja Amanda Aleksandra Julén. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1905 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1910, lisensiaatiksi 1934 ja tohtoriksi 1935. Nieminen opiskeli Münchenissä 1908 ja teki opintomatkan Saksaan 1927.[1][2]

Nieminen toimi Lahden tyttökoulun suomen kielen ja historian opettajana vuoteen 1920 ja Kokkolan yhteislyseon suomen kielen vanhempana lehtorina 1920–1922. Hän oli Tampereen lyseossa suomen kielen lehtorina 1922–1938 ja rehtorina 1927–1938. Viimeksi Nieminen toimi Helsingin yliopistossa suomen kielen lehtorina 1938–1954 ja kotimaisen kirjallisuuden vt. professorina 1952–1954.[1][2]

Nieminen oli Kotikielen seuran varapuheenjohtaja 1940–1955, Tampereen kasvatusopillisen yhdistyksen puheenjohtaja 1931–1933, Tampereen teatterin johtokunnan jäsen 1927–1938 sekä oppikoulun opettajien neuvoston jäsen 1935–1938.[1]

Kaarlo Nieminen oli naimisissa vuodesta 1913 opettaja Eva Maria Hedlundin kanssa.[2]

Teoksia

  • Suomalaisen taiderunouden kielestä viime vuosisadalla (1890–luvulle). Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1913
  • Lahden kauppalan historia. Lahden kaupunki, Lahti 1920
  • Ainekirjoituksen opas ynnä suomenkielen tyyliopin alkeet: kouluja sekä omin päin opiskelua varten. Otava 1925, 3. painos 1935, 5. painos 1946, 6. lis. painos 1952, 8. painos 1962
  • Suomen kieli, teoksessa Koulutiedot taskussa 1, toim. H. J. Viherjuuri. Otava 1925, 3. painos 1932
  • Valiosuomea: lukemisto koulujen yläluokkia varten. Otava 1930
  • Juhani Ahon sanataide: tyylitutkimus, väitöskirja. WSOY 1934
  • E. N. Setälä ja Kaarlo Nieminen: Suomen kielen oppikirja. Otava 1939, Aulis Ojajärven toim. 14. täysin uud. painos 1964, 24. painos 1974
  • B. G. Geijer: Snabbkurs i finska; kort handledning i finska språket jämte kortfattad svensk–finsk parlör av Kaarlo Nieminen. P. A. Norstedt & Söner, Stockholm 1940
  • Svensk–finsk parlör; kort handledning i finska språket av B. G. Geijer. P. A. Norstedt & Söner, Stockholm 1941
  • B. G. Geijer: Schnellkursus der finnischen Sprache: kurze Anleitung zum erlernen der finnischen Sprache und kurzer deutsch–finnischer Sprachführer; in Zusammenarbeit mit Kaarlo Nieminen. Otava 1943
  • Psalmien kieli impressionistisen taidenäkemyksen tulkkina: huomioita Volter Kilven "Bathseban" tyylistä. Helsinki 1942
  • Uusi Suomi ja sen edeltäjät. 1946
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino Oy 1849–1949. Helsinki 1949

Suomennoksia

Omalla nimellä:

  • Hermann Hesse: Taiteilijan tarina. Kustannus Oy Kansa, Helsinki 1911
  • E. von Keyserling: Illan varjot: romaani. Ahjo, Helsinki 1919 (alkuteos Abendliche Häuser)
  • Arthur Landsberger: Seikkailu pikkukaupungissa. Ahjo, Helsinki 1922
  • Zsolt von Harsányi: Unkarilainen rapsodia: romaani Franz Lisztin elämästä. Otava 1939, 4. painos 1960 (alkuteos Magyar rapszódia)
  • William von Simpson: Kolme sukupolvea: romaani, 1.–2. nide. Otava 1940 (alkuteos Die Barrings)
  • Gustaf Hellström: Poliisimestari Malmros: romaani. Otava 1941 (alkuteos Carl Heribert Malmros)
  • Nils Wikberg: Olin sotavankina. Otava 1941 (alkuteos Jag var krigsfånge)
  • William von Simpson: Neljäs sukupolvi: romaani. Otava 1941 (alkuteos Der Enkel)

Nimimerkillä Kaarlo Kariniemi:lähde?

  • Lajos Zilahy: Surmaava kevät. Karisto 1939 (alkuteos Halálos tavasz)

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Rehtori Kaarlo Nieminen 50-vuotias, Aamulehti, 27.08.1937, nro 229, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1905, matrikkelinumero 29630 (Arkistoitu – Internet Archive)