Lajos Zilahy (1891 Nagyszalonta, Unkari (nyk. Salonta, Romania) – 1974 Novi Sad, Jugoslavia (nyk. Serbia)) oli unkarilainen kirjailija ja kulttuuripoliitikko. Hän asui vuodesta 1947 Yhdysvalloissa.[1]
Suomennetut teokset
- Surmaava kevät (Halálos tavasz), suom. Kaarlo Kariniemi (Kaarlo Nieminen?), Hämeenlinna: Karisto 1939
- Kaksi vankia 1–2 (Két fogoly), suom. V. Hiekkanen, Turku: Aura 1944
- Kultainen silta (Die goldene Brücke), suom. V. Rekola, Jyväskylä: Gummerus 1950 (suomennettu saksankielisestä käännöksestä?)
- Nuori kreivitär (The Dukays), suom. Laura Tala, Jyväskylä: Gummerus 1951 (suomennettu englanninkielisestä käännöksestä, suomennoksesta on jätetty pois teoksen keskimmäinen osa "Kristina ja kuningas")
- Jotakin ajelehtii vedessä (Valamit kisz a viz), suom. V. Rekola, Jyväskylä: Gummerus 1953 (suomennettu saksankielisestä käännöksestä)
Lähteet
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Zilahy, Lajos”, Otavan kirjallisuustieto, s. 879. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
