Luodon vanhemmat olivat sekatyömies Juho Kaunikki Luoto ja Henrika Sundvall.[3] Hän kävi Kotkan porvarikoulun sekä palveli sitten Suomen ns. vanhassa väessä suorittaen aliupseerikoulun.[4] Toimi lyhyen ajan näyttelijänä, sittemmin räätälinä.[4] Piti Helsingissä Yrjönkadulla Iiris-kahvilaa, joka toimi aktivistien tukikohtana.[4]Vuodesta 1905 alkaen Työmies-lehden toimittajanakin[4] ollut Luoto oli SDP:n jäsen[4], mutta hänen mielipiteensä poikkesivat niin paljon puolueen valtavirrasta, että hänet erotettiin puolueesta kaksi kertaa.
Vuoden 1905 suurlakon ja vuoden 1906 Viaporin kapinan aikoihin hän toimi kansalliskaartin komentajan kapteeni Johan Kockin apulaisena sekä kaartin sisälle syntyneen punakaartin päällikkönä.[4] Luoto erotettiin tämän jälkeen sosialidemokraattisesta puolueesta hänen tekemiensä pankkiryöstöjen vuoksi.[3]
Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäisen maailmansodan aikana Luoto oli Saksan keisarikunnan laivaston tiedustelupalvelun agenttina ja kävi usein tiedustelumatkoilla Suomessa esiintyen Favorin-nimellä.lähde? Luoto joutui kuitenkin BerliininMoabitin sotilasvankilaan sen jälkeen kun hän raportoinut valheellisesti saksalaisille esimiehilleen räjäyttäneensä tärkeän sillan Tampereen lähellä. Luodon ilmiantoi jääkäriliikkeen johtoon kuulunut Fritz Wetterhoff.lähde? Luoto oli vangittuna Moabitissa aina maailmansodan päättymisen saakka 1918.[3]
Lehtimiehenä ja kirjailijana
Palattuaan Suomeen Luoto oli mukana perustamassa 1920 Suomen Sosialistista Työväenpuoluetta. Hän oli 1920-luvulla Kuopiossa ilmestyneen Savon Kansa-lehden päätoimittajana. Hänen aikanaan lehden levikki nousi 13 000:een ja sitä luettiin myös muualla Suomessa.[3] Luoto asui Kuopiossa vuosina 1921–1943 ja vuodesta 1943 lähtien hän asui Leppävirralla.[3]
Savon Kansa-lehden lakkauttamisen jälkeen Luoto oli sen seuraajan Savon Työ-lehden toimittajana aina tammikuun 1928 loppuun saakka. Hän erosi tällöin lehden palveluksesta ja siirtyi maanviljelijäksi Juonionlahdesta ostamalleen maatilalle. Tilan oston oli lehtitietojen mukaan rahoittanut kuopiolainen konsuli Lauri Hallman.[5][6]
Kirjailijan ja toimittajan työssään Luoto käytti nimimerkkejä Kalle Aaltokivi, Viki Santala, Kalle Santavuori, Setä ja Töhkerömäen Pekka.
Teokset
Köyhälistön päivänä neljäntenä kesäkuuta v.1905, runoja. 1905
