Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti vuonna 1816 todellinen valtioneuvos Jacob Wilhelm Hisinger. Rakennuksen arkkitehti oli perimätiedon mukaan Carl Ludvig Engel, mutta todennäköisesti Königstedtin suunnitteli Engelin apulainen Pehr Granstedt. Nykyisen uusklassisen asunsa kartano sai vasta 1930-luvulla, arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelemissa uudistustöissä, jolloin siihen lisättiin pylväiden kannattelema päätykolmio.
Kartanon sisätilojen empiretyyli kärsi 1950–60-lukujen modernisointitöissä, mutta viimeisessä 1990-luvun peruskorjauksessa se pyrittiin palauttamaan takaisin alkuperäiseen asuunsa museoalan ammattilaisten johdolla.
Päärakennusta ympäröi puisto, jossa sijaitsee ruohokattoinen rantasauna.
.svg){kind=small}
