Morgenavisen Jyllands-Posten on Tanskan suurin sanomalehti ja on perustettu vuonna 1871. Sen levikki on arkisin 84 000 kappaletta vuonna 2014. Lehti on toimitukselliselta linjaltaan liberaali tai keskusta-oikeistolainen.[1][2] Lehti julkaisi vuonna 2005 12 profeetta Muhammadia esittävää pilakuvaa, ja tapauksen vuoksi tanskalaiset tuotteet joutuivat muslimimaissa boikottiin.[3]
Historia
Jyllands-Posten on perustettu 1871.[1] Se suhtautui 1920- ja 1930-luvuilla myönteisesti fasismiin.[4]Jyllands-Postenin mukaan lehden linja ei kuitenkaan eronnut muista tuon aikaisista eurooppalaisista sanomalehdistä.[5] Lehti teki 1930-luvulla yhteistyötä Times ja Daily Telegraph lehtien kanssa.[6] Vuonna 1938 lehti julkaisi kuitenkin Kaj Munkin fasismin ja juutalaisvainojen vastaisen avoimen kirjeen Benito Mussolinille.[7][5] Munk teloitettiin saksalaismiehityksen aikana vuonna 1944.[8] 1938 se lopetti yhteistyönsä puolueiden kanssa ja julistautui riippumattomaksi oikeistolaiseksi lehdeksi.[6][5] Gerhard Eriksenin mukaan Jyllands-Postenin kriittiset kirjoitukset saivat vuonna 1959 Nikita Hruštšovin perumaan vierailunsa Tanskaan.[9] 100-vuotispäivänään Jyllands-Posten otti lainan kahdelta pankilta ja osti itsensä. Se sai maksettua lainan pois vuonna 1977 joka jälkeen lehti on luokitellut itsensä riippumattomaksi libraaliksi, jolla ei ole kytköksiä talouselämään eikä puolueisiin.[10]
Päätoimittajan lisäksi myös Jyllands-Postenin kulttuuritoimitus on ollut aktiivinen ajankohtaisessa keskustelussa. Vuonna 1957 kulttuuritoimittaja Jens Kroose ylisti pornografisena pidettyä kirjaa, mitä hän perusteli lehden liberaalilla linjalla.lähde? Jyllands-Posten kannatti sosiaalidemokraattisen Rasmussenin vaihtamista konservatiivi Rasmusseniin pääministerinä, mikä onnistuikin 2001 parlamenttivaaleissa.lähde?
Muhammad-pilapiirroskohu
Jyllands-Posten tuli maailmankuuluksi julkaistuaan syyskuussa 2005 islamilaista maailmaa kohahduttaneet, kulttuuritoimittaja Flemming Rosen 40 pilapiirtäjältä tilaamat 12 profeetta Muhammadia esittäneet pilakuvat.[11] Muslimimaiden johtajat vaativat Jyllands-Postenilta ja Tanskan hallitukselta anteeksipyyntöä pilakuvien johdosta. Tanskan hallitus kieltäytyi vetoamalla sananvapauteen. Siitä koitui vaikeuksia Tanskan viennille islamilaisissa maissa, missä tanskalaiset tuotteet, muun muassa Arla, joutuivat boikottiin.[3] Vuonna 2006 Tanskan silloinen ulkoasiainministeri Uffe Ellemann-Jensen ehdotti, että lehden päätoimittaja Carsten Justen tulisi erota Muhammad-pilapiirrosjupakan vuoksi, mistä tämä kieltäytyi.[12][13]
Lehti on ollut sen jälkeen jihadistien kohteena. Syyskuussa 2010 pidätettiin Tanskassa pommimies, jolla oli lehden toimituksen osoite.[14] Joulukuussa 2010 Tanskan ja Ruotsin poliisit pidättivät neljä henkeä epäiltynät aikeesta iskeä lehden toimitukseen.[15]
Ruotsalaiset Munir Awad, Omar Abdalla, Mounir Dhahri ja Sahbi Zalouti tuomittiin terrorismista ja laittomasta aseiden hallussapidosta. Heillä oli hallussaan ”konekivääri” [sic], äänenvaimennin ja 9 mm ammuksia.[16]
Lähteet
Aiheesta muualla
