Tenhiälän vanhemmat olivat maanviljelijä Juha Saari ja emäntä Iita Maria Savio. Hän pääsi ylioppilaaksi 1935 ja suoritti teologisen erotutkinnon ja vihittiin papiksi 1941. Pastoraalitutkinnon Tenhiälä suoritti 1944. Tenhiälä työskenteli aluksi maa-, metsä- ja sahatyössä sekä sepänsällinä ja myllärinä. Hän oli ylimääräisenä pappina Pieksämäellä 1941–1943 ja Viipurin lääninUudellakirkolla 1943–1944, Lappeenrannan seurakunnan virallisena apulaisena 1945–1947 sekä Hangon varuskunnan pastorina 1947–1948.
Tenhiälä toimi Hämeenlinnan papiston apulaisena 1948–1955, Kanta-Hämeen sotainvalidipiirin luottamuspappina 1949–1955, Töölön seurakunnan diakoniapappina 1956–1957, Hämeenlinnan tyttölyseon uskonnon ja sielutieteen vanhempana lehtorina 1957–1971 sekä Hämeen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston päällikkönä ja lääninsosiaalineuvoksena 1971–1977.
Tenhiälä oli kansanpuolueen kansanedustajana 1951–1965 ja liberaalisen kansanpuolueen kansanedustajana 1965–1966. Tenhiälä siirtyi keskustapuolueeseen 1966 ja oli puolueen kansanedustajana 1966–1970. Hän edusti Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä. Tenhiälä oli eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana 1962–1964 ja 1966. Kansanpuolueeseen kuuluessaan Tenhiälä toimi sosiaaliministerinä Virolaisen hallituksessa (1964–1966).
Tenhiälä oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1956, 1962 ja 1968 presidentinvaaleissa. Kunnallispolitiikassa hän oli mukana Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsenenä. Tenhiälä oli muun muassa Kirkolliskokouksen jäsen, Paasikivi-seurojen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Mustalaislähetys ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja sekä yhdistyksen kunniapuheenjohtaja.
Tenhiälä oli naimisissa vuodesta 1938 Alli Amanda Heikkilän kanssa. Hänellä oli 5 lasta joista 1941 syntynyt Hannu Tenhiälä on toiminut keskustapuolueen kansanedustajana
ja Pohjois-Karjalan läänin maaherrana.
Tenhiälä sai sosiaalineuvoksen arvonimen 1970.
Teoksia
Punaisia ja valkoisia. 1971
Usko ja ufot. 1972
Yli-Hannulan suku 1–3. 1951–1979
Mulkoilan Isolan peru. 1980
Hämeenlinnan Paasikivi-seura ry 1963–1983. 1983
Polkua pitkin, elämänkulun hengellisiä ja maallisia dokumentteja. 1985