Joseph Victor Widmann (1842 Määri – 1911 Bern, Sveitsi) oli sveitsiläinen runoilija. Hän oli ylemmän tyttökoulun johtaja Bernissä 1868–1880 ja sen jälkeen toimittajana Der Bundissa.[1]
Widmann oli alkuun klassisistinen näytelmäkirjailija, ja sen vaiheen näytelmiä ovat Erasmus von Rotterdam (1865), Iphigenia in Delphi (1865), Arnold von Brescia (1867), Orgetorix (1868). WIdmannin omaperäisyys käy ilmi filosofisesta eepoksesta Buddha (1869). Idyllit An den menschen ein wohlgefallen (1875), Rector Müslins italiänische reise (1881), Spaziergänge in den Alpen (1885), Jenseits des Gotthard (1888), Sommerwanderungen und Winterfahrten (1897) ovat matkakirjallisuutta. Tuotannon parasta osaa ovat eeppis-dramaattiset eläinrunoelmat Maikäferkomödie (1897) ja Der heilige und die tiere (1905). Widmann kirjoitti myös novelleja ja romaaneja, kuten Die Patrizierin (1888–1889), ja runokokoelman Gedichte (1912).[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Tieteilijät | |
---|
Taiteenala | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|